Kurjalan esikoulu

Eskarilla on keskittynyt hiljaisuus, mitä nyt muutama kuminen singahdus kuuluu silloin tällöin. Itsetehdyt geolaudat on otettu käyttöön ja kuminauhoilla venytellään niihin kuvioita. Puuha on tarkkaa, sillä pitäähän oikea paikka hahmottaa peräti 36 naulanpäästä. -Onko tää oikein? -Miten tämä aloitetaan? Varrataan tulosta mallikuvaan ja korjataan tarvittaessa. Ja piirretään tietysti myös omia kuvioita pisteviivastolle. Kuin huomaamatta puheessa …

Lokakuussa työstämme teemaa: ”Kotiseutuni Leppävirta, johon perheet aiemmin syksyllä yhdessä ideoivat sisällöksi mm. seuraavia asioita: keilaminen ja uiminen Vesileppiksellä/veneily /tutustuminen kirjastoon, kirkkoon ja kotiseutumuseoon / vierailu heppatallille ja Konnuksen kanavalle sekä pizzalla käynti. Vierailulle kutsuttavaksi leppävirtalaiseksi oli puolestaan esitetty poliisia, palomiestä, neuvolantätiä, lentäjää, kunnanjohtajaa, sivistysjohtajaa, Fridaa ja Seppoa (ovat eskareita toisesta eskarista) sekä mummoja, ukkeja …

Kaksi on ennemmän kuin yksi. Ainakin, jos ryhmään saadaan toinen aikuinen, kuten me tänään, kun lähihoittajaopiskelija Taru aloitti harjoittelunsa. On kiva pelata ja puuhailla, kun aikuinen ehtii paremmin kaveriksi, eikä apua tarvitse odottaa ihan niin kauaa.   Päivän hommana aamulla suhisteltiin ja kynäiltiin S-kirjainta ja iltapäivällä sille opeteltiin oma laulu. Samoin Simo Siili-laulu suhisi jo …

On mahtavaa täyttää kuusi. Ja viettää synttäreitä. Kavereiden kanssa. Olla yhden päivän ajan sankari. -Mä en kutsu sua mun synttäreille Oi joi. Harmitus on ilmeinen, vaikka kyseisiä synttäreitä vietetään vasta ensivuoden puolella. Mutta silti harmittaa. Tähän asiaan tarvitaan kiireesti pelisäännöt. -Hei eskarit. Nämä synttärijutut päättää teillä kotona aikuinen, koska siellähän ne juhlatkin ovat, eivätkä täällä. …

Kirjastoautosta voi alkaa suuri tutkimus, kuten luulen käyneen meille tänään. Olimme nimittäin tilanneet Pekalta kirjoja Leppävirrasta, sillä kotiseutu on lokakuussa tutkimuksiemme kohde. Ja kuten tavallista, jotenkin taas viiden mutkan ja sadan idean kautta päädyimme tilanteeseen, jossa selvitettäväksi tärähti kaksi ihan huikean mielenkiintoista asiaa: vaakunat ja kaivostorni. Pekka nimittäin on ollut oikeasa kaivoksessa! Kuvitella. Ei siis …

Tänään me kokeiltiin olla koululaisia, ihan kahteen otteeseen. Ensin jumpassa ”telineratailtiin” eli otettiin esiin tramboliini, liukumäkipenkki, renkaat, köydet jne. Voi ilo ja riemu! Ensin vähän harjoiteltiin, mutta pian jo joukko kiersi rataa hienosti ja omaa vuoroa odottaen. Ja erityisen upeaa oli, kun jokainen eskeri sai esitellä valitsemansa tempun haluamallaan välineellä: köysiseisontoja, penkiltälaskuja, voltteja patjalle, linnunpesiä …

-Onkohan se luontoikkuna siellä vielä? -Jos ei oo, niin pitää tehdä uusi -Mulla on nyt kumparit. Ja kurahousut. -Ei kuriksia tarvii, kun ei sada. -Ei niin. Mutta mulla silti nyt on. Ulkona sää on kostean raskas, mutta emme me sellaisesta piittaa. Meillähän on luontoikkunan kuvaus ja tärkeä tehtäväkin hoidettavana: koulun opet ovat pyytäneet tarkkailemaan, että …

-O niin kuin ope -Ja t niinkuin täti Äännemaistelussa tunnelma on hilpeä. Kaikki eskarit ovat oppineet aakkoslaulun kirjaimia ja viivastolla sormet liikkuvat mukavasti.  Muutoinkin suun- ja kielenliikkeidentutkailu on mielenkiintoista ja hauskaa, missä aivan erityisen kiinnostavaa tuntuu olevan sanojen täydentäminen taululle…_vi, _nni, _rava, k_ti jne. Että tsuuh tsuuh vaan, jo neljä vaunua on aakkosjunassa…   Aloitamme …

Ensin. Kiitos eilisestä illasta eskarit ja vanhemmat! Voi hilpeys, kuinka hauskaa oli liikuntaleikkiä kanssanne. Eikä vuosirunko olisi voinut värikkäämpiä ideoita saada, kuin teidän hienot aivoittelunne. Tästä tulee huippuvuosi, toivevierailijoineen ja pelkän kiukuttelun päivineen. Hih. Tänään aamutuokiolla puolestaan puhe kääntyy maantietoon, kun yksi eskarikaveri on lähdässä lomalle etelän lämpöön. Katsotaan ensin karttapallosta kyseinen maa ja Eurooppa, …

Tämän aamun hommista en erinäisistä syistä voi vielä kirjoittaa, sillä ihan kohta meillä starttaa liikkuva vanhempainilta, jossa yhdessä perheiden kanssa rakennamme toteutussisältöä tälle lukuvuodelle…ja siinähän saattaa alkaa viakka huikomaan…   Mutta aamun hienosta ”psykologisesta” keskustelusta haluan laittaa muutaman mietelmän. Koulutaksissa oli nimittäin tullut mielipahaa nimittelystä -Ei voi mitään, jos on niin herkkä. -Mutta miksi toista …

Aina ei voi tehdä sitä, missä on varmasti hyvä ja oppiakseen joutuu ottamaan myös epäonnistumisen riksin. Tänään tämä asia oli esillä jumpassa, jossa vuorossa oli toisten kovasti odottama ja toiset inhoama sähly. -Mä en osaa sitä -Ahaa. Mutta sittenhän tätä pitää ihan tutkia… Tutkitaan siis ensin maila, josta löydetään kaksi osaa…tai tavallaan eipäs löydetäkään. Käy …

Täit ovat aine, joista täti muistaa itse lapsena kuulleensa lähinnä aikuisten hiljaista huolestunutta kauhistelua ja aiheutuvan vaivan voivottelua, mutta itse eliöstä ei kyllä juuri mitään tietoa herunut. Ihmekös siis, että lettipäinen tyttö huolestui sukankärkiä myöden. Siksipä, asian olessa taas ajankohtainen, lähestyimme sitä eskarilla tänään toisella tavalla. -Täi on vähän niinkuin itikka. Ketä on joskus pistänyt …

Tämänpäivän kantava teema voisi hyvinkin olla iloiset jutut. Aamun E-maistelussa kieli löysi ääneitä hauskasti ja taikasanat taululta ratkesivat suit sait. Samoin mahtavia oivalluksia ja yhdessä onnistumisen iloa tarjosi ryhmänä pelattava tablettipeli Mölli.Ulkoilulla taas uusi pihapeli ”Pakko vaihtaa puuta” sai jalat vipattamaan ja ilon irti. Ja päivän lopuksi viimeisetkin ilonrippeet tiristyivät ilmoille musisoinnissa mm. I:n-ilolauluna. -E …

Viikko on lopuillaan ja sen sata juttua jo hoidettu, mutta vielä vaan riitti eskareilla virtaa tarttua kansalliseeppokseemme Kalevalaan. Ensin hilataan esille teos. -Montako sivua siinä on? -Odotappas..591 -Aika paljon Samoin isoiksi toteamme sivuille valokuvatut taulut. -Tämä on yli kolme metriä. Muistatteko sen puutyöluokan rullamitan? Sekään ei riittäisi tähän. -Ai ihan kattoon asti isoja? -Tai taivaaseen …