Meillä oli tänään pyyntö kirjastoauton Pekalle, koskien meneillään olevaa Suomi 100-tutkimustamme. Tarvitsimme yhden kirjan… -Mikäs meidän pitikään… -Kalakirja -Kalakeittokirja -Kalevalas -Kalevala Löytyihän se, kun porukalla tuumaa. Vaikka toisaalta, voisikohan tuota ideaa Kale-valas käyttää johonkin sadutusprojektiin… Päivän hommana oli numeo 1 ja sen muotoa tutkailtiinkin monin tavoin: musiikkietsintänä, pohdiskeluna ja kynähomina, eikä eskareille tuottanut yhtään …
Hoh hoijaa, puoli yhdeksn aamu on selvästi monelle eskarille aikainen, mutta kyllä se aamu siitä käynnistyy, kun otetaan hitaalla tempolla aamutuokio ja omia hommia. Tekemiset ovatkin moninaisia; jotkut leikkivät, yksi porukka pelaa lautapeliä, osa värittelee, joillakin on meneillään hamahelmityö. Jumpassa sitten menoa piisaa aamulepoilun edestäkin, kun välineinä ovat hernepussit ja pyykkipojat, joilla tehtiin niin …
Tähän päivään mahtui monta pientä kasvunpaikkaa ja niihin liittyen monta hyvää ryhmäkeskustelua. Ensin pohdintaa tarvittiin koskien kaverilta vielä puuttuvia äänteitä, joista olikin helppo keskustella eilisen äänepeilityöskentelyn pohjalta. -Kielen pitää oppia liikkumaan ja löytämään paikkansa suussa, ei se sitä automaattisesti osaa. Ja joskus aikuisenkaan kieli ei vain jotakin äänneettä saa tehtyä.Ei sitten millään. -R on helppo. …
-Otetaanhan peilit esille. Nyt etsitään kirjaimia. Suusta. -Häh? Joka vuosi on ilo nähdä se innostus, mikä eskareille syntyy äänteiden maistelusta. Varsinkin, kun lukeminen on aika monen eskarin oma oppimistoive (vaikka eskarin tavoite se ei olekaan), jonka tueksi äännemaistelu on juuri sopivan leikinomaista toimintaa. Ja kyllä joka vuosi käy niinkin, että jokunen eskari sen lukemisentaidon oppii, …
Jippii! Pertti-pöllö on vihdoin saapunut takaisin töihin.Tai ei hän siis varsinaisesti saapunut, vaan eskarit löysivät hänet ulkoilulla roikkua rötköttämästä puusta, kummallinen ilmapalloreppu selässään. -Missä kummassa sinä olet oiken viipynyt? Ja ihan litimärkä. Ja mitä ihmee hopeahilettä sinussa on ylt ympäriinsä? -Jos se on ollut avaruudessa ja se on tarttunut tähdistä Aivan. Mahdollisesti juurikin niin. Hieno …
Torstai taitaa olla eskariviikon superhyperpäivä. Ainakin jos mittarina toimivat päivän vakiopuuhat: kirjastoauto ja puukäsityö. Voi nenä ja neljäsataa hammasta, miten nikkarointi oikeilla välineillä voi viedä mennessään! Mutta nyt minä hiukan loikkasin, joten palataanpa aamuun. Kirjastoautossa oli tänään odottava tunnelma, koska aika moni eskari sen sai: ikioman kirjastokortin. Ja sillä pääsi vielä lainaamaankin! Myös itse asiointi …
Tänään oli taas viikon pitkä päivä, viisi tuntia. Siksipä päivä rakentuikin niin, että sen sisällä oli monia pieniä hommakokonaisuuksia. Mutta ennen niitä: arvatkaa kenen kuvat odottivat meitä tänään taululla? Koulukummien! Siinä ne nyt olivat Hannu-open lähettäminä, jokaisen ihka omat isot koululaiset. Ja ette varmasti millään arvaa, keitä tänään ruokalassa sitten bongailtiin tarkalla silmällä, heh heh. …
Suomalainen metsä on suuri seikkailu, joka jaksaa tarjoaa ihmeteltävää aina vaan. Näin me totesimme eskareiden kanssa suunnatessamme aloittamaan koko vuoden mittaista luontouikkunaprojektia. Kaikkialla voi huomata on niin paljon ja monin aistein; hämähäkinseitin varassa kieppuvasta lehdestä hiljaisien sienien kautta hitaisiin etanoihin ja siitä kummallisiin kiviröykkiöihin, makoisia mustikanköllyköitä unohtamatta. Ihan kuin itsestään hujahtaa ryhmältä parituntinen marjoja napostellessa …
Tänään täytettiin kynäkori ja eskarilaatikko tarpeellisilla tavaroilla sekä kirjoitettiin nimi eskarikirjaan. Lisäksi tehtiin monistehommia, joissa sai halutessaan valita vielä lisätehtäviäkin. Yllätys, yllätys, kaikki halusivat. -Voinko tehdä nämäkin? -Tehdään ne yhdessä seuraavlla kerralla, mutta minä laitan keittiöön sellaisia monistetehtäviä, joita saa ottaa aina omilla hommilla. Voi ilo ja riemu! Samoin kuin ovat myös värityskuvat, joita googlailelle …
Perjantai on eskariviikon lyhyin eli kolmen tunnin päivä, mutta kyllä siinä silti ehtii vaikka mitä. Aamumme alkoi synttärijuhlilla, jossa iki-ihana ”Karhu nukkuu”-toiveleikki nostatti tunnelman lähes kattoon. Ja entäs eskarikavereiden synttärisankarille ”antamat” taikatoivelahjat: aarrearkku, jossa on kultakoruja/ jäätelöä/ kultainen viitta / kultainen tiara / oikea hevonen jne. Mutta kuvitelkaapas tilanne, kun joku haluaa antaa pelkän tyhjän laatikon. Vastalauseethan siitä syöksyvät …
Aloitimme aamun tapaamalla kirjastoauton Pekan, joka tapansa mukaan toivotti uudet eskarit lämpimästi tervetulleiksi kirjastoautopalveluiden piiriin ja viikkoisiksi vieraiksi. Pekka esitteli eskareille ne hyllypaikat, joista meille soveltuvat teokset löytyvät sekä lupasi auttaa, jos jotain kirjaa ei itse löydä. Hän myös lupasi tuoda kirkolta tädin toivoman kirjan ”Maukka ja Väykkä”. -Minkä? -Maukan ja Väykän. Mutta ei siistä sen …
Jännitys se on sitten merkillinen tunne; jotkut se saa puheliaiksi, toiset seurailevat hiljemmin sivusta, joku pomppii kuin kumipallo sinne tänne. Mutta hyvää jännityksessä on se, että aina se ajastaan helpottaa. Niin tänäänkin, kun iltapäivän päätteeksi pohdimme, että mitä tänään on opittu. Ajatuksia keskusteluun löytyi ihan jokaiselta eskarilta: -Ei opittu mitään. -Eikö mitään? -Kyllä, että tarvii …