Perjantai on eskariviikon lyhyin eli kolmen tunnin päivä, mutta kyllä siinä silti ehtii vaikka mitä. Aamumme alkoi synttärijuhlilla, jossa iki-ihana ”Karhu nukkuu”-toiveleikki nostatti tunnelman lähes kattoon. Ja entäs eskarikavereiden synttärisankarille ”antamat” taikatoivelahjat: aarrearkku, jossa on kultakoruja/ jäätelöä/ kultainen viitta / kultainen tiara / oikea hevonen jne. Mutta kuvitelkaapas tilanne, kun joku haluaa antaa pelkän tyhjän laatikon. Vastalauseethan siitä syöksyvät …
Aloitimme aamun tapaamalla kirjastoauton Pekan, joka tapansa mukaan toivotti uudet eskarit lämpimästi tervetulleiksi kirjastoautopalveluiden piiriin ja viikkoisiksi vieraiksi. Pekka esitteli eskareille ne hyllypaikat, joista meille soveltuvat teokset löytyvät sekä lupasi auttaa, jos jotain kirjaa ei itse löydä. Hän myös lupasi tuoda kirkolta tädin toivoman kirjan ”Maukka ja Väykkä”. -Minkä? -Maukan ja Väykän. Mutta ei siistä sen …
Jännitys se on sitten merkillinen tunne; jotkut se saa puheliaiksi, toiset seurailevat hiljemmin sivusta, joku pomppii kuin kumipallo sinne tänne. Mutta hyvää jännityksessä on se, että aina se ajastaan helpottaa. Niin tänäänkin, kun iltapäivän päätteeksi pohdimme, että mitä tänään on opittu. Ajatuksia keskusteluun löytyi ihan jokaiselta eskarilta: -Ei opittu mitään. -Eikö mitään? -Kyllä, että tarvii …
Hyvä lukija, nyt kannattaa ottaa hyvä asento, sillä luvassa on kolmen huippupäivän koonti, eikä sitä hyvällä tahdollakaan saa tiivistettyä ihan pieneen tekstimäärään… Aloitan kuitenkin hilpeällä, mutta samalla myös hyvin merkityksellisellä sattumuksella: aamulla puhelimeni piippasi jälkeen seitsemän ja viesti kuului:”Onkohan päivityksissäni joku vikaa, kun en ole saanut uutta kirjoitustasi näkyviin moneen päivään? ”. Hih, kyllä vika …
Huh hei, sinne se meni, viimeinen ”normaali” eskaripäivä. -Enää kolme palloa! -Nää on yöeskarit. Ja sitten enää yksi. Yöeskari. Se on päivän polttava puheenaihe, eikä vähiten siksi, että kotiin lähtee rastintalista siitä, mitä ensi maanataina pitää ottaa mukaan. Erityisesti patjat mietityttävät, että miten oikein mahtuvat taksiin. -Minua voi pelottaa yöllä -Hei. Tärkeä asia. Nyt pitääkin …
Kolmas kerta toden sanoo. Kurvailimme tänään vielä kerran kirkolle, kun vuorossa oli sadan rastin viimeinen palkinto eli keilausreissu. Ja mikäs oli kurvaillessa, kun mentiin bussilla koko koulu. Linja-autossa on tunnelmaa… Keilahallilla meillä oli käytössämme ruhtinaallisesti kolme rataa, joten tänään ei eskareiden tarvinnut omaa vuoroa kauaa jonotella. Ja entäs kertyvien pisteiden seuranta, nyt onnistuivat isotkin …
Tänään olimme kirkolla seurakunnan vuosittain järjestämässä eskareiden pappilapäivässä. Ensin tutustuttiin yhdessä Omenatarhan ja Oravikosken eskareiden kanssa kirkossa urkuihin, joiden sisälle kurkistelessa näimme kirkonrotta Lotan kodin. Itse kirkkosalista puolestaan etsittiin kuvasuunnistaen saarnastuoli, kynttelikkö ja kattokruunu sekä pistäydyttiin sakastissa ihmettelemässä kasukoista ja stoolia. Myös kastepuu nimineen kiinnosti kovasti eskareita jakaimojakin löytyi… -Sinä. -Enkä. -Eihän se voi olla …
Olkoon vaan Vilkkilässä kissoja, mutta meilläpä Kurjalassa on kaikenkarvaisia. Koko koulun lemmikkipäivässä pihamaalla häntäänsä heiluttelee nimittäin toistakymmentä koiraa, kooltaan kääpiöistä metsästyskoirien kauta vahvoihin valjakkokoiriin, jääkiekkokaukalossa kirmailee vasikka ja jumpasalin ovat vallanneet kissat, kanit, gerbiilit, marsut, kilpikonnat ja pikkiriikkiset tiput. Eikä siinä kaikki, nimittäin sähköpostissa on vielä vino pino valokuvia niistä lemmikeista, joita ei olosuhteiden vuoksi …
Kirjastoautossa ollaan jo illan lätkäpelin tunnelmissa ja kun autoa tänään poikkeuksellisesti kuljettanut Hanni-Mari pyytää veikkamaan tulosta, on vastaus valmis: -Amerikka vie, 5-2 -Minusta Suomi. Se riippuu miten Joonas Korpisalo pelaa -Niinpä. Maalivahdilla pitääkin olla tosi hyvät hermot. -Meidän äiti ei sitten ainakaan olisi… Hilpeää. Ja lajista juuri mitään ymmärtämättömänä veikkaan, että meistä äiti-ihmisistä suurin osa luontaisesti …
-Tommi, voitko olla selostaja? Hih, Kurjalan eskariporukka valtasi aamulla liikennepuiston polkuautoineen, eikähän ajaminen ole mitään ilman kunnon kommentaattoria. Onneksi saimmekin siis taas liisattua huippuunsa viritetyn apuopen kirkonkylän päiväkodista, jolta autourheilun selostushommakin irtosi ihan luonnostaan. Ja huom: Me ajoimme silti liikennesääntöjen mukaan! Ja perheet, junapuiston vieressä sijaitseva liikennepuisto autoineen on muuten avoinna kesäaikana arkipäivittäin ja ajelemaan …
Tänään jatkoimme omien projektien valmiiksi puskemista sekä laulelimme Jäähyväislaulua, jonka eskarit esittävät sekä kouluunsiunauksessa kirkossa että kummeille viimeisenä eskaripäivänä. -Sinä et saaa laulaa -En tietenkään. Minä keskityn pelkkään vollottamiseen , phyäääääää Eskarit laulavat laulun kertaallaan mankan säestäessä ja täti nieleskii. -Nyt ilman mankkaa! No mikä jottein ja aika hyvinhän se jo sujuu näinkin, vaikka hiukan …
Pertin yökyläpäiväkirja on nyt saatu päätökseen ja reissussa rähjääntynyttä pöllöä odottaa huomenna vaahtokylvetys. Mutta ette kyllä ikinä arvaa mitä kaikkea Pertti oli nähnyt taksi Jarmon matkassa vkonloppuna: kellossa asuvan käen, kuistilla asuvan pöllön, tankoon nousseen suomenlipun ja traktorin, jolla oli villapuku. VILLAPUKU. Voi hilpeys! Banaaneita pöllö ei sentään ollut saanut pihisteltyä lisää, mutta cashewpähkinöitä oli …
Pyöräilyviikko on päätöksessä ja eskareiden on tullut aika näyttää pyöräilytaitonsa. Pyöräilypasseihin siis nimet ja passit huppuihin. Sitten kypärä päähän ja starttialueelle. Koulunpihalla odottaa 10 etepin temppurata, jossa koulukummit toimivat rastivalvojina. 1.Poliisi=liikkumislupa ja äkkijarrutus 2.Mäki ylös ja alas 3.Keppihevosten ohittaminen rauhallisesti 4.Liikenneympyrä eli taitoajo kaartioita pujotellen 5.Suojatien yli talutus, kahteen suuntaan 6.Lankkujen ylitys 7. Kaarreajo 8. …
Kirjastoautoon liittyi tänään paljon…mitenkä sen nyt muotoilisi…työstettävää. Siis positiivista sellaista! Ensinnäkin meillä oli kylässä kirkonkylän päiväkodin johtaja Anne, joka muisteli käyneensä ao. kulkupelissä viimeksi joskus 70-luvulla. Olipa siis hyvä, että eskarit osasivat antaa ohjeistuksen pelisäännöistä Pekan pirssissä: -Ei saa huutaa -Ei saa lähteä kirjat kainalossa, pitää lainata -Ei saa viskoa kirjoja Ja tervehtimisestä muistutettiin tietysti. …