Yleinen

Uuden eskarivuoden startti

16.05.2016, Heidi

“Moi ope!”, kouluuntutustumispäivää viettävä eskari hihkuu keinusta ruokavälkällä ja vilkuttaa. Täti vilkuttaa takaisin. Viimesyksyn murunen on melkein jo koululainen. Samassa uusien eskareiden joukossa joku kysyy hiljaa: “Mikä tuon nimi oli?” ja tempaisee tädin takaisin hetkeen. “Minä olen Heidi. Lähdetääkös katsomaan jumppasalia?” Kurkistellaan siis tiloja koulunpuolelle ja moikataan Leena-keittäjää ruokalassa sekä piipahdetaan vielä puukäsityöluokassa, missä hämmästellään työkalukaappia ja nykyisten eskareiden rakentamaa siltaa, joka odottavaa enää maalaamista.

-Mihin se menee?

-Se menee meidän luontoikkunapolulla. Sitä pitkin voi ylittää ojan. Te näette sen sitten syksyllä.

 

Sitten kahden tunnin eskaritutustuminen alkaa olla viimeisiä keinuntoja ja liukumäkiä vaille valmis. Aurinkoisella pihalla toivotellaan vielä hyvät kesät ja sovitaan, että elokuussa nähdään.

 

Täti palaa tyhjään eskariin ja laittelee pöydille kuivumaan jääneet pöllöt puuhun. Jokainen niistä on leikattu tarkasti ja omat nimet kirjoitettu oikein. Nappisilmätkin killistelevät hauskasti. Kyllä kelpaa näiden siipiveikkosten toimia elokuussa oman naulakkopaikanmerkkeinä. Täti poimii esiin myös eskareiden mukanaan tuomat valokuvat ja hymy hiipii varkain suupieleen… välähdyksinä mieleen palaavat hetkeä aiemmin jutellut asiat:  isot perämoottorit, hirvenmehtuu, rippijuhlissa käytetty rimpsumekko, eväsretki kahvinjuonteineen, itseostettu vaaleanpunainen yksisarvinen, vasta vietetyt synttärijuhlat, tuhanteen asti laskeminen, rokotusreissu neuvolassa… Reipasta väkeä, totta tosiaan. Täti laittaa kuvatkin puuhun ja nyökyttelee. Tästä se syksyllä taas lähtee…

 

Mukavalta tuntuu myös se, että heti näin startista yhteistyö perheiden kanssa ottaa voimalla tuulta alleen. Hups vaan ja vuosisuunitelmaan voidaan lisätä floristin ideoimana oman joulukukka-asetelman kasvatus sekä metsästäjän vierailu. Myös lastenparlamentti ja luontoikkuna saavat kannatusta, eikä Wilma-järjestelmän eli “sähköisen reppuvihkon” käyttöönottokaan tunnu kenestäkään kohtuuttomalta. Jos tämä tapahtui lennosta, niin mitähän kaikkea tällä joukolla saadaankaan kokoon syksyn vanhempainillassa…

 

Toki huoliakin on ja erityisesti koulukuljetukset mietityttävät monia. Kauanko matka kestää, haetaanko pihasta, kuka kuljettaa… Täti ei pysty vielä näihin vastaamaan, sillä alueen lähes sadan koulukyytiläisen liikuttelu vaatii perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteistä tarkkaa suunnittelua ja mietittyjä lukujärjestysratkaisuja, joita on päästy vasta työstämään. Sovitaan siis , että tietoa laitetaan tulemaan heti, kun sitä on tarjolla. Kiitos maltista ja ymmärryksestä asiassa!

 

V&I  Heidi

 

 

 


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *