Olemme viime viikkoina tehneet eskareiden kanssa pientä kahdenkeskeistä taitotestailua. Käytännössä tämä tarkoittaa aikuisen työskentelyä yhden lapsen kanssa kerrallaan, muiden puuhatessa omia hommia. Kaikkina päivinä homma on toki sujunut, mutta tänään työrauha oli ihan erityisen maltillinen, mihin epäilemättä vaikutti jokaisen paneutuminen oman tekemisen etukäteissuunnitteluun.
-Tiedättekö, nyt on kyllä ollut niin maltillista tekeminen, että se on kk-merkin paikka.
-Monesko se on?
-Se on yhdeksäs. Puuttuu enää kolme.
-Se on helpponakki (hihitystä)
Aamupäivän muuna hommana palataan tutkimaan elollista ja elotonta. Aivan selkeästi eskareilla on jo vahva käsitys siitä, mikä on elävää, mutta entäs…
-Onko tämä elollinen? (kuvassa puunkanto)
-Mitäs mieltä te olette?
-Se on kuollut.
-Ahaa. Mietitäänpäs. Kaikki elollinen syntyy, hengittää, kasvaa, syö, lisääntyy ja aikanaan kuolee…
-Se on kuollut elollinen!
Sehän se.
Päivän ulkoilulla saadaan sitten vielä toinen kk-merkki. Koululaiset ovat solmineet hyppynarun vuorimännynlatvukseen ja täti on aivan liian lyhyt ja raskas irrotushommaa hoitamaan. Mutta eskaritpa tietävät heti, kuka ryhmästä voi homman helposti hoitaa. Haetaan siis kiipeilymestari apuun ja kohta on naru irti. Jokaisella on erityistaitonsa, mutta ilo merkistä jaettuna yhteinen.
Iltapäivän matikkatarinassa esiintyy Tuhma Jussi.
-Ei silleen saa nimittää ketään.
-Se on haukkumista.
Oh hoh, asiahan kuohuttaa melkoisesti. Pohditaan siis hetki, että miksi Jussi on mahtanut moisen lisänimen saada. Itse tarinassa sitten miestä pidetään tyhmänä, mutta tämä ei siitä ole moksiskaan, vaan näyttää näppärästi kiusaajille pitkää nenää tekemällä kahdesta jäätelötikusta hienon numero neljän.
-Nyt on teidän vuoronne.
Jokainen eskari saa kaksi jätskitikkua, joista pitäisi saada aikaan numero neljä. Ensin pitää keksiä katkoa ja sitten asetella. Pöydällä olevia mallinumeroita tarkastellaan tuon tuosta.
-Miten tää…ei se tule tähänkään..
-Mihin tämä tulee.. näytä sitä mallia
-Numero on vain kiepsahtanut peilikuvaksi, kuinkahan voisit sen korjata..
Kielet keskellä suuta eskarit väsäävät ja pian ovat neloset valmiita liimattavaksi. Työrauha on säilynyt koko tuokion ajan ja omiin hommiin ehditään kirmata vielä iloisella mielellä. (Se on tuumattu jo aamulla päiväjärjestystä katsottaessa, että jos hommat hoituu, niin aikaa omiin puuhiin jää.)
-On tämä ollut melkoinen maltin päivä.
-Ai onko tää päivä jo lopussa?
-Joo. Koulutaksit tulevat ihan kohta.
-No kyllä oli lyhyt päivä.
Aika se jaksaa aina yllättää, milloin kiitäen, milloin madellen.
V&I Heidi