Formula 1 VPN-Suomi

Yleinen

Tunteilua

09.05.2017, Heidi

Tänään päivä aloitettiin seurakunnan koko koululle pitämällä aamunavauksella, jossa aiheena oli tänään ÄITI. Ihana aihe, josta lähes kaikilla mailmassa on omakohtaista kokemusta. Mutta missä eskarilaisten mielestä heidän omat äitinsä ovat maailmanparhaita…

-Halaamisessa

-Iltasatujen lukemisessa

-Uimisessa

-Nauramisessa

Oi meitä äitejä onnekkaita, on meitä sitten ilolla siunattu.

 

Myös Pertti palaili toiselta kylätaksireissultaan…kaikki vaatteet päällä ja lippahattu silmillä nurinpäin.

-Pertti!(*monta)

Mutta pöllöpä oli päässyt kiinnostavan aiheen kimpuun:traktori! Juuri sellaisen työskentelyä oli pellolla ollut tarjolla. Niin ja pullaa oli käyty syömässä naapurissa, rusinat erityisherkkuina nokkaan kaivellen. Muutoin oli sitten kurvailtu taksi Marketan kanssa pitkin ja poikin Kurjalan ja lähiseudun raitteja sekä luettu sanomalehtiä sun muuta. Ja vähän haukattu…banaaneja.

-Vielä pitää Jarmolle laittaa

Toden totta. Ei siinä auta perjantaina taksi Jarmon pullikoida, kun matkaan laitetaan viikonloppuvieras…

 

Osalla eskareista iltapäivänkyytejä oli aikaistettu koululaisten urheilureissun vuoksi.

-Keretäänkö silti ajaa pyörillä?

Tietysti ehditään, nythän on pyöräilyviikko. Tämän päivän hommana oli ajotaitoisilla tarkkusajo pujotellen ja kaistalla sekä mäki ylös/alas. Ja harjoitteluvaiheessa olevien kanssa jatketiin tuntuman hakua pyöräilyn saloihin. Sitkeästi, sitkeästi,sitkeästi…ja sitten lähtöpotkaisu liikkeelle onnistuu. Matka taittuu monta metriä ja sitähän hurrataan porukalla. Jeeeee!!!!

-Miltä tuntuu?

-Hyvältä. Mutta kädet on kipeät.

-Miten sinä se opit?

-Kun aikuinen opettaa ja näytää…ja sitten…se vaan onnistuu

Onnellisen onnistujan ilme, siinä on aina jotakin käsittämättömän hienoa. Pakko  on hiukan rutistaa ja paiskata ylävitosta. Kuten myös sen pyöräilijän kanssa, joka keksii, kuinka mäki ajetetaan ylös. Ja sen, joka tekee tosi komeat jarrutusjäljet. Palaute on tärkeää!!!!

 

Ja huomenna se sitten nielaisee muruset, peruskoulu. Onneksi vain päiväksi,mutta kyllä hiukan haikeiluttaa jo silti. Vastahan me väsättiin pöllöjä nailakkopaikolle tutustumispäivänä ja ihmeteltiin, että kuinka sakset saataisiin kulkemaan viivaa pitkin…

-Ollaanko me aamulla hetki eskarilla?

-Ei. Te menette huomenna koulunpuolelle koko päiväksi, Kurjalassa Riikka-ope on teitä vastassa taksilta ja Konnuslahdessa Hilkka-ope.

-Tullaanko me sitten omille hommille?

-Teillä on huomenna niitä koulaisten juttuja siellä koululla. Ja tietysti välitunnit. Ruokailu. Ja semmoista.

-Koululaiset on paljon ulkona.

-Ei oo. Ne on vähän, mutta paljon. Lyhyesti ovat.

-Totta. Kerrotteko minulle sitten torstaina, että millaista oli ja miten meni. Jookosta Kookosta?

Eskarit lupaavat, vakavin ilmein. Tädin sydän muljahtaa.

 

Ihanaa päivää ipanoille toivoen Heidi

 

 


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *