Tänään oli kk-merkin päivä. Veo Minna sen eskareille päivän lopuksi antoi:”Teillä oli tosi hyvä työrauha. Siitä näkee, että ne koululaisen taidot ovat teillä kaikilla kehittymässä. Hienoa.” Totta. Päivän molemmissa kynätehtäväosioissa, KPT:ssä ja kuuntelussa, eskarit tekivät hommia maltillisen keskittyneesti. Ei mitäänhulinaa, hälinää tai huolta. Edes omien tulosten tarkastelussa kenelläkään ei tullut suru puseroon.
-Tää meni väärin.
-Minä väritin kiven, höh (piti toukka)
– Oli hankalaa, kun ei muistanut enää, että mitä piti
-Minä luulin, että se on porkkana (etana)
Ja kaikkein mukavinta on tietää, että tänäkin keväänä keskusteluissa saan kohkreettisesti näyttää, niin eskarilaiselle itselleen kuin perheillekin, miten suuresti taidot ja tiedot ovat kehittyneet. HEI SUPERHIENOA TYYPIT!
Päivän jumppaosioissa tutkimme aisteja. Ensin piti tietysti selvittää, ettämikä se sellainen aisti oikein on
-Se on koiralla nenässä
-Ai mikä?
-Se hajuaisti
Totta. Sama havainto on tehty myös kissasta, hiirestä ja lehmästä.
-Kuulo on aisti.
Totta. Mutta testataan varoilta ”karjuvalla nokalla”. Hyvin kuuluu, kukkuluuruu.
-Suussa on se maku.
Jne. Sieltä ne löytyvät hienosti, ihan kaikki ihmisen aistit. Ja nyt kun ne tiedetään, voidaankin alkaa pelata hassuja aistipelejä, kuten ”pimahtanutta posteljoonia (näkö)”, ”parinetsintämunia (kuulo)” ja ”avainta ja lukkoa (tunto)”. Ja tunninlopuksi surautetaan vielä omn parin kanssa hierovaan autopesulaan…
Ruokajonossa aistit nousevat uudestaan puheenaiheeksi.
-Nyt voidaan testata se maku
-Ja hajukin
-Ja näkö. Kun katsoo ruokaa
-Entäs tunto?
-Suussa! Se on lämmintä tai kylmää.
-Maku, haju, tunto. Entäs kuulo?
-????(*monta)
-Voi. Niinkuin vaikka kattilassa voi sihistä. Tai sitten veitsi osua lautaseen.
-Lasi voi kilistä.
-Tai näkkäri nouskua suussa.
Aikas mahtavasti oivallettu asiakokonaisuus, ei voi muuta kuin ihastella.
V&I naputtelee Heidi
Ruokana kalapullat, muusi, punajuuri/omenasalaatti ja perunarieska