Yleinen

Nimiä ja salatasku

16.08.2016, Heidi

Tänä aamuna ei ketään enää jännittänyt, ei ainakaan, jos se mitataan ovelta iloisesti huikatuilla huomenilla ja aamun tärkeillä kuulumisilla. Ja mikä parasta, aamutuokiolla alkoivat pulpahdella esiin ne ihanat, “mikä”, “miksi” ja “miten” kysymykset:

-Miksi tässä taulussa on kartta?

-No, että meteorologi voi ensiviikosta alkaen ennustaa meille säätä. Siis Leppävirralle. Leppävirta on tuossa neulan kohdassa.

-Entäs tuo?

-Se on Helsinki. Sinne menee lanka, kun siellä kävi viime vuonna lomalla yksi silloinen eskari. Ja tämä lanka vie Rovaniemelle.

-Mikä tuolla on? (sormi osoittaa seisaaltaan ihan varpaisilleen kurkottaen pohjoista)

-Siellä on Utsjoki.

-Sinne ainakin on pitkä matka!

-Onko se siinä lentokentän kohdassa?

-Ai tämä Helsinki- neula? On.

-Minä olen lentänyt sieltä Espanjaan.

-Niin minäkin.

-Missä tässä on Espanja?

….keskustelu jatkuu ja sovitaan, että tämänkin ryhmän eskareiden matkoja voidaan merkitä karttaan langoilla. Saa siis laittaa tietoa, jos milloin reissailette…

Seuraavaksi täti turvautui “lapsityövoimaan”, konkreettisesti ja suunnitelmalisesti, kun eskarit urakoivat itse nimilaput niin kenkä-ja kirjalaatikkoihin, kuin tuoleihinsakin. Ja koska Pertti pöllön eskarissa ollaan, niin toki koristukseksi sai sipaista taikamaaleja: kultaa, hopeaa, rubiinia tai safiiria. Kyllä nyt löytyvät omat tavarat.

Ruokailussa täti saikin sitten hierasta silmiään, niin reippaasti eskareilta hoitui astioiden ja ruokien ottaminen tiskiltä sekä oikeille pöytäpaikoille istuminen. Ja kaikki myös maistelivat rohkeasti kanarisottoa, jokusen tykätessä oikein santsikierroksen verran. Kuka kumma siis on keksinyt, että rutiiniin tarvitaan muka tusina toistoa….

Ulkoilussa saatiin tänän sadetta niskaan, mutta sehän oli pelkkä asennekysymys, oikealla varustuksella. Rapa ja roiskis! (Naapurustosta eskarin pihapiiriin hiipineeltä kissalta tosin puuttui selvästi molemmat, niin ahkerasti raukkaparka yritti pujahtaa sisään eskarin lämpöön. Kysykää vaikka eskariltanne..)

Iltapäivä mentiin taas omilla hommilla ja päivä päätettiin Piilomaan pikkuaasin parissa.

-Hei. Huomaattekos, että reppuihinne on ilmestynyt salataskut??

-Joo!!

-Eikä ole. Missä??

Kaikilta onneksi löytyy. Tähän repun ulkopuolella roikkuvaan läpinäkyvään taskuun laitan jatkossa sellaisia pieniä viestejä, joita eskari saa välittää tiedoksi teille kotiin. Esimerkiksi vaikka muistutuksen lelupäivästä tai pyynnön kumppareiden tuomisesta. Ja toki kotoakin saa taskuun laittaa viestiä, oikein mielellään! Lähinnä tasku on kuitenkin lapsen oma ja vastuullinen harjoitusväline asioiden hoitamisesta nyt, kun Wilma-järjestelmä korvaa informaatiokanavana perinteiden reppuvihkon. Viestitellään siis!!

 

Valolla ja Ilolla kirjoittelee  Heidi

 


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *