Vihdoin se alkoi! Viikko, jonka perjantaina mennään halloween-naamiaisiin Konnuslahden koululla. Päiviä reissuun on laskettu niin hartaasti, että kohta on reikä kalenterissa. Puvutkin tuntuvat olevan suurimmalla osalla jo varsin tarkasti mietittynä, luvassa on haamuja, merirosvoja, leijonia, prinsessoja, keijuja…siis koko satumaailman kattaus.
– Minä haluaisin olla mörkö. Mitähän siihen tarvitsisi?
– Tekojäätä.
– Tekojäätä?
– Että voit jäädyttää.
– Jäädyttää?
– Niin, muriset vaan ja jäädytät kaikki.
– Ai kaikki ipanat? Niin kuin, Murrrrrrrrrr…..
– Joo. Et saa-a kiinni…. (kiljuntaa ja hihitystä)
Halloweenia valmistelimme myös koulukummien kanssa, kurpitsa-askartelun muodossa. Leikkaa/liimaa homma onnistui kaikilta vallan mukavasti ja nyt ikkunoista ”hymyilee” 21 kurpitsaa Kurjalan raitille. Tunnin lopuksi piti vielä keksiä salainen kuiskattava asia: eskarit kuiskasivat kummille jotakin ihanan karmeaa ja kummit taas eskarille jotakin hirveän mukavaa. Ja sanojahan löytyi: haamu, huvipuisto, kummitus, kaveri, vampyyri, pupukisu, aave, metsästys, mörkö…
Iltapäivän ulkoilussa koko eskariporukan leikki rakentui vuorimäntyyn. Yhtä äkkiä yläoksalta kuului:
– Onkohan kirjastoauton Pekalla ihan tyhjiä kirjoja?
– Tyhjiä kirjoja. Mitä tarkoitat?
– Että ei ole kuvia tai mitään.
– En osaa kyllä sanoa. Mistä tuollainen tuli mieleen?
– Voisi piirtää niihin sivuihin ja sitten tulisi kirja.
– Totta. Voihan sitä ainakin kysyä. Mitähän siihen kirjaan voisi piirtää?
– Merirosvotaistelun, jossa olisi niin kun yksi lankulla ja sitten ne tappelisi ja sitten….
– Keijuja voisi olla.
– Tai My little ponyja
– Minä tekisin ison aaveen
– Kuulostaa aika jännältä kirjalta. No, kysytään torstaina Pekalta.
Mörköilyä varten pakkasta loppuviikoksi tilaten Heidi