Tänään aamutuokiotaulu koki monta muutosta, kun sekä kuukausi, vuodenaika ja kalenterinlehti muuttuivat, joiden lisäksi tuli sitten vielä meteorologin tehtävät sekä uusi ”eläinten”-aamujumppa. Ja kun mylläkän makuun oli päästy, niin eikö siihen sitten tärähtänyt vielä….”Koululla palaa. Äkkiä kokoontumispaikalla”, kuuluu Anun ääni ovelta, sillä menossa on koko koulun yhteinen poistumisharjoitus. Hippulat vinkuen siis viiletetään tihkusateessa jääkiekkokaukaloon ja tehdään oman luokan jono sekä pannaan luku liikkelle 1,2,3,4,5,6,7,8,9 kaikki ovat tallessa ja turvalla. Ja koska aihe on tosi tärkeä, mietimme sitä vielä iltapäivällä kotiinlähtiessä eteisessä.
-Jos on hätätilanne, niin silloin jätetään takit ja kengät ja ihan kaikki tavarat. Ja juostaan turvaan kaukalolle.
-Mutta silloin reppu palaa.
-Reppu saa palaa, mutta tyttö ei.
Ennen ruokailua oli koulun yhteinen aamunpamaus, jossa olikin kiitoksen paikka. Pihan leluvarasto oli nimittäin kevään jäljiltä kaamean kaaoksen vallassa, mutta viimeviikolla Anu otti ja hoisi sen viimeisen päälle kuntoon. No, mitäpä teki täti? Aloitti salaisen tutkimustyön ja kuvasi varaston iltapäivisin viikon ajan…
-Ihan kuin joku agentti.
Agentti täti, SuomiSuomi sata, kuulostaa hyvältä, heh heh. No, videotykillä katsotan yhdessä, että ma ja ti homma on hienosti hallinnassa ja tavarat paikallaan, mutta ke alkavat jo purkkijalat ja hyppynarut ajelehtia…
-Mitä luulette, mihin suuntaan on menty torstaina? Peukku ylös tai alas.
Aika moni on sitä mieltä, että alaspäin. Mutta yllätys, yllätys. Torstain kuvassa kaikki on siististi paikallaan! Ja syykin selviää, kutosen isot tytöt ovat tavarat omatoimisesti järjesteleet paikalleen, kun huomasivat kaaoksen olevan syntymässä. Hienoa! Siitäpä venytetäänkin heille oikein iso peukku ja koko koulun voimin. Mutta entäpä palkinto, siis siistin varaston lisäksi.
-Eskarin syyskuun lastenparlamentti päätti leipoa pullaa. Joten. Ensi viikolla me leivomme Suomi sata teemalla 100 pullaa ja kutsumme teidät pihamehukesteille.
Voi ilo ja riemu, kyllä pulla on vaan parasta, palkitsemisessakin.
Ulkoilulla puolestaan jännitys kimmahtaa kattoon, sillä koulun pihaan kaartaa…postiauto. Tuomaan pakettia!
-Onko se se Pertin paketti??(*monta)
Täti saapastelee autolle, mutta voihan nenä. Paketissa onkin vain koulutarvikkeita koululaisille. Mutta kyllä se varmaan jo ensiviikolla tulee, meidän paketti.
-Niin, kun sieltä on pitkä matka
Totta, Ranskaanhan tosiaan on pitkä matka. Varsinkin laivalla.
Iltapäivä pyhitetään omille hommille ja sitten onkin jo aika suunnata takseille ja viikonlopun viettoon. Sellainen oli tämä viikko….mukavanlainen.
V&I Heidi