Tapahtui tänään luontoikkunareissulla… (suoria lainauksia lapsilta)
Metsänlaitaa kulkevalla polulla.
– Hiljaa!!! Tuolla on orava
-Missä??? (* 8 lasta)
– Tuolla puussa (onhan siellä ja otus tekee vielä komean hypyn seuraavan puun oksalle)
– Se on liito-orava
– Eikä ole. Kun sillä ei ollut niitä juttuja.
– Mitä juttuja?
– No semmoisia…. siiven tapaisia
Polku pikkeaa metsään…
– Tulkaa katsomaan. Täällä on sieniperhe
– Ei kun tuo on smurffikylä
– Onko ne myrkyllisiä?
– Tuota on syöty
– Se on etana, tuossa
– Siinä on sen limaa kanssa
Metsä sakenee ja aurinko luo kummia varjoja suurien kivenlohkareiden sekaan.
– Täällä on reikä.
– Missä?(* monta lasta)
– Tuossa (suuressa kivenlohkareessa on siisti porattu reikä)
– Se on varmaan käärmeen ilmareikä.
– Niin. Se voi katsoakin siitä.
Palaamme eskarille ja lapset huomaavat lukunurkkaan ilmestyneen pehmokäärmeen.
– Se on tullut sieltä kivenreijästä tänne.
– Niin sen kiven sisältä.
– Se on varmasti Rasalan (numeron 1 tarinassa esiintynyt käärme)
Hetkessä mielikuvitus puhaltaa uuden leikin komeasti nousukiitoon….
Suurella tunteella Heidi