Yleinen

Mehiläinen ahertaa ja lastenparlamentti päättää

26.08.2015, Heidi

”Onko siellä eläviä mehiläisiä”, kuului huolestunut kysymys, kun tänään marssimme jonossa koulun saliin kuuntelemaan paikallisen mehiläistarhaajan esittelyä makoisasta elinkeinostaan. Ei onneksi ollut eläviä pörriäisiä, mutta kaikkea muuta niiden hoitoon liittyvää materiaalia oli senkin edestä. Ja mikä parasta, osaa pääsi käsin koskemaan ja hunajaa ihan maistamaan. Nyt me siis tiedämme, että mehiläispesässä jokaisella jäsenellä on omat huolehdittavat hommansa ja pistäminen on pelkkää oman kodin suojelua. Niin ja että mehiläiset eivät puhu, mutta osaavat lentotanssien kertoa, että mistä se juuri löydetty ihana apilapelto sijaitsee. Tässä mehiläisasiassa on varmasti meille mietittävää ja ihmeteltävää vielä pitkäksi ajaksi. Kiitos siitä!

Entä mitä syntyy, kun yhdeksälle eskarille annetaan nuija, kirjoitusvälineet ja tehtäväksi ideoida syyskuun toiminta? Ei enempää tai vähempää kuin kirjattu yhdeksänkohtainen päätös, jonka kaikki yhdessä allekirjoittavat. Ja sitä ennen tietysti lukuisa määrä esityksiä ja kannatuksia… naurua ja hihitystä unohtamatta.

Kurjalan eskarit kokoontuivat tänään ensimmäiseen lastenparlamenttiinsa pohtimaan, mitä he haluaisivat syyskuussa eskarissa tehdä. Puheenjohtaja kopautti kokouksen avatuksi ja sihteeri kirjasi päivämäärän pöytäkirjaan. Sitten alkoi esityksiä sadella: opiskellaan, maalataan, tehdään pihatöitä, muovaillaan ja tehdään taikataikinaa, rakennetaan porukalla koko huoneenkokoinen palapeli, mennään uimaan, tehdään autorata, käydään cornerissa, piirretään, käydään kirjastoautossa, puutöitä koululla… Esitysten välissä  käytiin vakava budjettikeskustelu siitä, että mitkä tekemiset ovat mahdollisia, kun ei ole rahaa ja autokyytikin puuttuu. Tältä pohjalta parlamentti päättikin pitäytyä esityksissä, jota voi toteuttaa koulun alueella. Samoin päätettiin, että yksi esitys per jäsen on sopiva määrä, että jaksetaan kaikkea tehdä. Entäpä keskustelu siitä, että tarvitaanko parlamenttia vai voisiko esimerkiksi ope vaan päättää kaikki hommat. ”Ei. Se olisi epäreilua”, totesi vakaasti käsi pystyssä puheenvuoroa asiassa pyytänyt parlamentaarikko. Siitä asiasta olen täysin samaa mieltä.

Valolla ja Ilolla Heidi

 

 


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *