Yleinen

Lumiperhosen liitely

27.02.2018, Heidi

-25,4. Huh hei, siinäpä aamuinen lähtökohta talviurheilupäivälle. Sovittiiin siis suosiolla Hannu-open kanssa, että kummitunnin luistelurataan palataan uudemman kerran hiihtoloman jälkeen. Samoin hiihto pantiin jäähylle tämän viikon osalta, eiköhän me ehditä sivakoida vielä hiukan leppeämmissäkin olosuhteissa.

-Höh.

-Ei kun hyvä. Kotona on parempi hiihtää, kun on valmis latu.

Asioilla on aina puolensa ja puolensa.

 

No mitä me sitten puuhattiin? Ensimmäiseksi tehtiin valmiiksi joka ainoan eskarin lumiperhonen, huh huh, se projekti on kyllä kestänyt piiiiiiiiiiiiitkään. Mutta on ne kyllä kauniitakin, kun hiljalleen kieppuvat lämpöpatterien nousevissa ilmavirroissa.

-Saako ne kotiin huomenna?

-Torstaina.

-Saako silloin puputkin?

-Saa. Ja lumiukot.

-Silloin jouluna saatiin hirveesti, kun oli tehty niin paljon.

-Minun lumiperhonen saa olla ikkunalla kesällä ja talvella. Koska se on vaan sinivalkoinen.

 

Ruokalassa pääsemme ennen syömisät ihmettelemään ”uusia” tuttavuuksia, kun taululle on ilmestynyt kymmenittäin vauvakuvia.

-Minä tiedän kuka tuo on.

-Tuo on meiltä. Kun siinä on tuo uuni.

-Tuon on……….Minä olen nähnyt tuon kuvan sen kotona.

-Onkohan tuo ….. Sillä on ainakin samanlainen tämä nenänkohta.

-Aatelkaa. Koululaiset ovat kaikki ollet joskus noin pieniä hömpyköitä. Ja silti te tunnistatte noin hienosti. Miten sen oikein näkeekin…

-??????(*monta hämmästynyttä)

Mutta. Muistanette syksyisen projektimme, jossa eskarit skannasivat omat vauvakuvansa muistitikulle? Arvatkaapas, mihinkä nekin kuvat ilmestyvät, ennen kuin luokkien viralliset pareittan tehtävät”Kuka kukin on”-lomakkeet jaetaan…Osallisuus on tärkeää! Ja me teemme tunnistuksen tietysti myös huomenna, ryhmätehtävänä tosin.

 

Iltapäivällä eskarilla innostutaan omissa hommissa sählystä. Ensin kentällä heiluvat pelkät tytöt, mutta pian ilonkljahdukset houkuttelevat myös poikia mukaan. Joukkuista kentällä on kaksi pelaajaa kerrallaan ja vaihtopenkiltä tullaan peliin vähintään jokaisen maalin jälkeen. Ja kannustus on tietysti hyvähenkisen kiihkeää ja kovaa. Liikunta rules!

 

Päivän lopuksi otetaan vielä musisointia Frööpelinpalikoiden tahtiin mm. leijonaa metsästäen, robottina ja valaskalaa pyydystäen. Kivaa ja liikkuvaa, mikäs sen parempi.

-Muistakaahan huomenna tulla sitten sillä hyvällä mielellä. 

Huominen päättää helmikuun tunnekuukauden ja sen loppuhuipennuksesta saa vastata parlamentin päätöksellä koko päivän omat hommat + vohvelikestit.

-Niin. Ja nyt sinäkin voit syödä.

Voi ihanuus näitä ipanoita. Vohveleihin ei tosiaan tule suklaata, joten niitä voi tätikin maistella oikein mukavasti Kaiken nämä muruset jaksavatkin muistaa.

 

V&I ja hirmuisen hyvillä mielin kirjoittelee  Heidi

Ruokana kalapihvit, perunasose, vihersalaatti ja näkkäri

 


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *