Yleinen

Kurjalanraitilla

15.09.2015, Heidi

Esiopetuksen yksi tärkeä tavoite on vahvistaa lapsen juuria omaan kotiseutuun. Siispä heijastinliivit päälle, eväät reppuun ja eskarin lähiympäristöä tutkailemaan. Tavoitteena havainnoida ja valokuvata, millaisia rakennuksia reitin varrelle sattuu. Ensin pohjustusta:

– Mikä on rakennus?

Vastauksia ihan satelee: talo, sauna, navetta, mökki, aitta, leikkimökki….

– Teltta

– Ei se ole rakennus, kun siinä on kangasta.

-Mutta siinä on kepit.

-Niin, mutta se puretaan.

-Voi talonkin purkaa, jos se on ihan laho.

Yhdessä tuumaillen sovitan, että rakennus on sellainen, joka on paikallaan pitkään, jotain vuoden.

 

Sitten maltillisessa rivissä pitkin kylänraittia. Että osaakin olla kauniissa syysaamussa paljon nähtävää! Löytyy harmaa lato ja navetta vellikellolla, Kurjalan kyläseuran talo, grillikota, hirviliiteri…

– Mikä ihmeen hirviliiteri? ???

– Se on semmonen paikka. Tuolla on kato hirvi ja koira. (siluettiviiri katolla)

– Meillä on kotona puuliiteri, jossa on puita pinossa. Onko hirviliiterissä siis hirviä pinossa?

– No ei, kun….kato…. Sinä voit ope kysyä meidän isältä..

 

Matka jatkuu ja rakennusten lisäksi havaintoja napataan mm. numeroista, kirjaimista ja kauniista puista .Mutta koko reissun eittämättä mieleenpainuvin juttu eskareille on muutaman koululasten pöljäily. Eskarit nimittäin sattuivat huomaamaan, kuinka joidenkin oppilaiden pihapelirajat olivat venyneet koulunpihalta autotielle asti. “Tuo on vaarallista”, “Niitten ope antaa niille varmasti jälki-istuntoa” “Nyt tulee kyllä kotona keskustelua”.

 

“Turvallisesti liikenteessä”- teema on selvästi tavoittanut kohteensa. Hienoa!

 

Valolla ja Ilolla kirjoittelee Heidi


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *