Yleinen

Kotiseutumatkailua

19.05.2016, Heidi

Mitä kaikkea ehtii pitkässä retkipäivässä? PALJON, kun matkailee kotiseudulla, jolloin siirtymiin ei kulu aikaa reilua varttia enempää. Vietimme tänään ihanan kesäisen päivän Pajaharjun “muatilalla” Konnuslahdessa. Jokseenkin näin se meni..

9.00 lipunnosto, tutustuminen tilan lampaisiin ja kanalaan sekä museoihin. (ihmeteltiin mm. kahden istuttavia pulpetteja, “tonnin” painoisia moottorisahoja, käpälälautaa, voinappikonetta, 8 traktoria, satoja katossa roikkuvia lippalakkeja…)

10.30 reput selkään ja kilometrin patikka mökille, jossa heti grilliin tulet ja makkaranpaistoon yms.

11.00-12.20 omia hommia eli teltanpystytystä, vesipyssyilyä, vesi-ilmapalloja, leikkejä, tabletilla kuvailua, omia herkkuja ja kevätilopussi

-Milloin se johtaja tulee?

Juuri silloin auto kaartaa pihaan ja päiväkodinjohtaja Anne saapuu avuksi rantameininkeihin. Nyt saadaan esille onget ja uima-asut.

12.30-13.45 sauna lämpenemään ja vedenkantoa sekä kalastusta laiturilta mato-ongella (kala söi hyvin!)

13.45-14.45 sauna lämpimänä ja järvi kylmänä; sinne vaan kaikkien talviturkit, viimeistä karvaa myöden (jälkihuomautus: saattaa olla, että eskareihin jäi hiukan nokea savusaunan hämärästä kotiintuomisiksi…)

14.45-15.15 välipalaa ja tavaroiden pakkailu, paikat siistiksi, leikit saavat jatkua vielä

15.15-16.30 leppoisaa kahvittelua leiriläisiä kotiin noutamaan tulleiden kotijoukkojen kanssa (ja saippuakuplailua)

 

Piha on tyhjentynyt, paikat putsattu ja täti istahtaa rantakeinuun. Hiljaisuus kehystää maiseman. Sitten järvenselällä kirkaisee lokki ja tuuli alkaa suhista heleän vihreissä puissa. Tuntuu kokonaisvaltaisesti hyvältä. Jopa sinä määrin, että hetken pohdin nousevani ja lämpäyttäväni saunan uudestaan. Mustikkakin näyttää kukkivan rantapolun mättäässä runsaana, taitaa tulla hyvä piirakkasyksy. Mieli lipuu kevyiden hahtuvapilvien mukana…kunnes hauki molahtaa kaisikossa ja äkeä itikka käy härnäämään niskanseudulta. Kaupunkilainen vilkaisee kelloaan, nousee ja huokaisee. Tällainen sen pitäisi olla,  ihmisen kotiseudun.

 

Oman kotiseudun esikoululle erityisen elämyksen tarjoamisesta Ropposen isäntää ja emäntää  SUURESTI KIITTÄVÄT

sekä johtaja Annelle avusta ison halin lähettävät

 

Heidi Ja eskarit

 

 


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *