Jatkoimme tänään perjantain aamunavauksen valmistelua seuraavalla kysymyksellä: Millaisia kenkiä maailmassa on? Eskarit osasivat nimetä heti aika monenlaisia: korkokenkiä, kumisaappaita, lenkkareita, työkenkiä, läpökkäitä, grokseja, tolppakenkiä, ratsastussaappaita, kuomia, varvassandaaleja, tavallisia kenkiä (kävelykenkiä), tossuja, lipokkaita, puukenkiä, terveysläpökkäitä, nappiksia, aamutossuja, merirosvokenkiä, cowboybuutseja ja balleriinoja. Ja mikä ilo syntyikään, kun päivän kotiläksyksi tuli selvittää, että saisiko kotoa jotkut aikuisten kengät lainaan perjantain aamunavausta varten.
– Ai mitkä haluaa?
– Joo. Jos vaan on aikuisen lupa ja ne voivat olla eskarilla yhden yön. Siis perjantain aamunavaukseen asti.
– Minä otan meidän isän kumpparit. Ne on tosi ISOt. Näin isot…….
– Pitääkö ne kengät pestä?
– Ei välttämättä. Me kävelemme sellaisella räsymatolla.
– No sitten minä otan isän työkengät. Ne on rautaa.
– Meidän isällä on ainakin sadat reikäiset groksit.
Jostain syystä juuri isien kengät tuntuivat saavan suuren suosion lainaamisen kohteina. Onpa siis oikeasti hauska nähdä, että millaisia kenkiä huomenna eskarille saapuu… Ja on tätikin toki varannut kenkiä lainattavaksi, joten halutessaan voi kokeilla vaikkapa maihareita, korkkareita tai saapikkaita. Huomenna siis harjoitellaan hyvänmielen juttuja, ison kengin ja pienin askelin.
Jumppasalissa oli sitten teemana talviset hippaleikit ja tekemiset. Erityisen haastavaksi, ja hauskaksi, osoittautui Jääkuningatar leikki, jossa jääkuningattaren paikoilleen jäädyttävät lumiukot eivät saa liikahtaa yhtään, vaikka kuningatar näille kuinka illistelisi ja tillisteli. Samoin jännittävää Pohjannoitaa piti ottaa monta vikkelää kierrosta. Mutta ihan eniten taisi kaikkia kuitenkin naurattaa loppurentoutus, jossa suuri lumipilvi tuli ja pyyhkäisi yli koko eskari porukan….
Päivän ulkoilu jatkoi talven teemaa ja kerrankin valkoista pehmeää oli tarpeeksi tarjolla jokaiselle. Sai kaivaa, aurata, kolata, mönkiä…
– Ope. Oisko mitään hommia?
– Noooo, tämä kasa on tässä kyllä vähän taksien tiellä
– Elä sinä kaiva. Minä kaivan sen. Minä tykkään, kun on oikeita hommia
Siinäpä oiva asenne elämälle. Innostumallahan moni ikäväkin asia näyttää ihan toiselta….paitsi lumityöt, heh heh.
Iloisin lumiterkun Heidi