Yleinen

Kahlausta

18.12.2017, Heidi

Onko mitään kauniimpaa, kuin valkea puhdas hanki? Ja hauskempaa, kuin täyttää se miljoonalla jäljellä. Teimme tänään eskareiden kanssa joulukuun reissun luontoikkunalle ja iloa oli ilmassa isosti. Hankea pusketaan, askel kerrallaan. Eväidensyönnin lomassa on myös luontevaa mietiskellä monelaisia juttuja, kuten talviunta, metsästystä, muutto- ja paikkalintuja, luonnoneläinten ja lemmikkien eroja….Maisemakin on kovin erilainen.

-Ei oo vihreää ja ruskeaa

-Tuo on se pöytä (kanto)

-Ei kuulu mitään

-Löytyyköhän ne kivireijät lumen alta

Reilu tunti hujahtaa nopeasti ja eskarille palailee tyytyväistä porukkaa. Varsinkin kun loppumatkan iso mäki on halukkaiden lupa kieriä alas. Ja vesiviidakostakin selvitään kuivin kengin.

-Päästäänköhän me tammikuussa luontoikkunalle?

-Ei ehkä

-Paisti jos mennäänkin suksilla…

 

Iltapäivällä harjoitellaan taas juhlaa koko koulun voimin ja niin mukavasti jo sujuu, että ehditään eskareiden kanssa vielä hetkeksi omiin hommiin.

-Puhalla siihen pilliin

Hih, lahjapakettiautomaatin viimeinen juttu paljastui puiseksi “villiksi kissapilliksi”, joka olikin saajalleen supermieleinen.

-Minä en osaa vielä sitä vihellystä, niin nyt voin tällä

Mutta. Miksi ihmeessä typötyhjä automaatti on edelleen tiukasti lukossa. Ja missä on Pertti, jota emme ole onnistuneet löytäneet kolmeen eskaripäivään…

-Se nauraa meille jossan niin, että nokka naksuu

Epäilemättä juurikin niin.

V&I Heidi

Ruokana ohrapuuro, mehukeitto, sekaleipä, tomaatti & siivumakkara


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *