Täti itkee ilon kyyneleitä. Tai pitäisiköhän sanoa, että Kurjalan karhu. Mur. No, ainakin sen voi sanoa, että vaikea on enää lämpimämpää jälkeä painaa pieniin ja isoihinkin mielensopukoihin, kuin minkä tämä oman koulun kuusijuhla teki. Jokainen osallistui, onnistui ja iloitsi. Mahtavaa!
Nyt täti kurvaa kotiin ja palaa huomenna eskareiden kanssa pakkaamaan kasaan joulun kotiin viemisiksi….Mihin ihmeeseen katosi puolet eskarivuodesta??
Valolla ja Ilolla joulun taikaan pudonnut Heidi
ps: Kylläpä kelpaa kiekon nyt kiitää ja kolista uusiin laitoihin Kurjalan kaukalossa. Ja menoahan siellä näyttääkin olevan koko ajan, uudella kirkkaalla jäällä. Hyvä niin! Siispä onkin AIVAN VALTAVAN ISON KIITOSPEUKUN paikka kaikille teille talkoolaisille, jotka olette asian eteen puurtaneille.Luistelu rules!