Yleinen

Jännitys tiivistyy

27.11.2017, Heidi

-Pertin häkki on kadonnut!

Katossa koukku on tyhjä, mutta onneksi ei ole pömpeli sentään hävinnyt kokonaan, vaan siirtynyt vain korkean kaapin päälle, missä myös sankarit itse rivissä istua käköttivät: Pertti, Doraemon ja Pikkuinen. Paketista taas ei näy jälkeäkään, mutta kirje odottaa ovenkahvassa.

-Luetaan se !!!!!

Aikas pitkiä ovat minuutit aamun viimeiseen saapujaan, että päästään kuulemaan, että mikä on ollut homman nimi… Näin siinä luki:

 

Terve eskarit 26.11.2017

Ja terveisiä Helsingforssista.

-Ne on ollu Helsingissä! (tarkastetaan asia kartasta ja tosiaan Helsinki/Helsingfors)

Miten niin ette saaneet selvää viestistäni? Siinähän luki ihan selvästi: Lähdimme hakemaan paketin. HAKEMAAN. Niin. Kyllä sinun Heidi pitäisi ainakin jo osata lukea, höm höm.

Tarkistetaan taululta ja totta, yksi E lisää ja homma on selvä, olisihan tuo pitänyt tajuta. Täti pahoittelee huonoa lukupäätään.

Katsokaas, kun minun uusi ystäväni Doraemon tiesi heti, että pakettini on jäänyt tulliin, koska niin käy kuulemma kaikille kiinnostaville jutuille. Turha on odottaa, meidän pitää lähteä hakemaan se. Heti. Mutta. Nepä ei antaneet sitä, vaan siellä tullissa oli sellainen äkäinen virkailija, jonka nimi oli Lempi Kämäräinen ja se alkoikin kysyä, että mitäs porukkaa me ollaan ja uhkasi laittaa Doraemon johonkin karanteeniin, kun se näytti kuulemma liian siniseltä, eikä suostunut tyhjentää taskuaan.

Pähkäillään karanteeni ja toivotaan totisesti, etteivät kaverukset ainakaan sinne joudu…

No, Doraemon alkoi nostella taskusta tavaraa ja kaikki meni hyvin, mutta sitten sieltä löytyi yksi hirvi, jonka Doraemon oli unohtanut sinne jo aikoja sitten, niin että eihän sillä olisi pitänyt olla mitään väliä, mutta se Lempi Kämäräinenhän ihan tulistui ja uhkasi laittaa meidät kaikki karanteeniin, jos me ei heti lakata pelleilemästä. Vaikka eihän me edes olla pellejä, vaan pöllöjä. Ja hirvi oli tietysti hirvi. Näkeehän sen sokeakin.

Oi joi, onkohan meillä eskarilla kohta hirvikin…

Silloin minä huomasin laatikkoni yhden hyllyn päällä ja lensin hakemaan sitä, mutta se Kämäräinenpä painoihin jotain nappia ja äkkiä siellä tullissa välkkyi sinisenä ja punaisena ja joka paikasta ryntäsi hirmuisesti ihmisiä ja koiria ja vaikka mitä ja ne kaikki alkoivat ajaa meitä takaa ja laatikko meinasi pudota ja me piilouduttiin yhteen postisäkkiin ja oltiin siellä ihan hiljaa, eikä Pikkuinen päästänyt hiiskahdustakaan, vaikka joku pudotti paketin sen päähän.

-Siksi sillä on se laastari!!!!

Ja nyt me ollaan sitten tultu takasin. Paitsi hirvi, koska se me unohdettiin sinne tulliin. Voi voi. Mutta paketti on nyt kotona, mikä onkin sitten jo toisen kirjeen juttu. Paketti meinaan. Meillä on katsos suunnitelma, mutta se ei ole vielä ihan valmis. Lähipäivinä kuulette asiasta. Ellette kilju itseänne kuuroiksi, heh heh. Vitsi vitsi.

ps: Heidi. Voisitko ystävällisesti tuoda Doraemonille lisää rautalankaa, kolme sormiparistoa sekä yhden pienen varapolttimon. Ja paketti varalaastareita, mielellään jotain kivoja kuviollisia.Kiitos.

-No ei varmasti. Ne tekee jonkun koneen!

-Ei kun kyllä just siks

-Minä katon tänään uutiset kokonaan, että onko se hirvi siellä tullissa

-Mutta missä se paketti on?

Jaa jaa, siinä sitä on meillä jännitettävää, että mitä ihmettä kolmikko oikein suunnittelee…onneksi se selvinnee jo lähipäivinä. Vai onkohan se onneksi…

 

Päivän hommina tutkimme kirjainta N, joka onkin jo aakkosjunan 10 kirjain.

-Tuleeko läksyjä?

-Joo. Pitkästä aikaa. Jaksaisittekohan oikein tuplarivit…

-Helppo nakki!

N niin kuin nakki eli nakkipa hyvinkin.

 

Iltapäivällä saimme vieraiksi 3.-4.lkan ja aloitimme yhteisen joulutonttuprojektin. Luetaan siis ensin alku sadusta, joka kertoo tonttu ihan Pikkuisesta ja aletaan sitten muovata kasvoja omalle joulutonttuselle. Voi miten hauskoja ideoita syntyykään, joulukoirasta neljäntuulentonttulakkiin. Ja miten ihanasti koululaiset auttavat eskareita pikkuisen haastavassa kipsaushommassa. Ei kuulkaa aikanaan kukaan taatusti valmiista tontuista arvaa, että ne olivat aluksi vain kivi, massapallo ja vanhaa möntti muovailuvahaa, niin on sileää kipsausjälki.

 

Valolla ja ilolla jouluntaikaan virittäytyy  Heidi

Ruokana Porkkananapit, perunat, yrttikastike ja kreikkalainensalaatti


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *