Tänään jumpassa opittiin kolme uutta hippaa. Ensin kokeiltiin poikien ideoimaa hilpeää porkkanahippaa, sitten mentiin aiemmin jo luvatusti tyttöjen huntuhippaa ja lopuksi vielä open Pohjannoitaa. Juoksua ja säpinää siis piisasi kuin Helsingin kaduilla.
-Huntuhippa oli kivaa
-Minä en jäänyt kertaakaan. Missään.
-Minä varastin kolme porkkanaa kerralla
Poket punoittavat tunnin päätteeksi ja ilmeet ovat iloiset, eikä ketään väsytä tippaakaan. Vaatteetkin sujahtavat päälle kuin huomaamatta.
-Hei. Osasittekohan te jo mennä koulun käytävän hipi hiljaa hiipien ruokalaan asti?
Nyökytykset ovat varmat, eivätkä ollenkaan turhaan. Täti jää jumppasalin ovelta seuraamaan, kun ryhmä siirtyy maltilla ja melua pitämättä käytävänpäähän niin, että koululaiset eivät taatusti kuule edes sukkien suhinaa, saatikka tunnit häiriinny. Hienosti toimittu!
Iltapäivällä on puukäsityötä, jossa jatketaan geo-laudan naulausta. Ja ennen lähtöä tuumataan myös yksi tärkeä juttu: jos hommat hoituvat höpsöttelemättä, ehditään iltapäiviään ottaa vielä eskarilla kunnon omat hommat.
-Hoituu. Mennään jo.
Tomerasti siis marssitaan puutyöluokalle, missä kappaleet kiinnittyvät höyläpenkkeihin ja päätään käsiksi naulaukseen. Tunnelma on määrätietoinen ja keskittynyt. Rivejä ja nauloja lasketaan, itseltä että kaverilta, mutta silti ei kilpailla, vaan jokaisen tavoite on oma. Pian ensimmäinen pääseekin jo irrottamaan turhaksi käynyttä kaavaa ja passailemaan nauloja viimeiseen ojennukseen. Ja ennen kuin edes huomataan, valmista on ihan kaikilla. Ylpeys loistaa pienten nikkareiden kasvoilta, kun omaa työtä esitellään.
-Tässä on 37 naulaa
-Mulla on 36
-Kaavassa oli 36 pistettä, mutta tarkistetaan.
Lasketaan ääneen ja todetaan, että 36 naulaa on jokainen lautaansa naputellut.
-Se on aika paljon
On se, tosi paljon. Sitten siivotaan paikat ja tarkastetaan kello, joka näyttää himpun vaille yhtä.
-Se tarkoittaa, että olisi luvassa puoli tuntia omia hommia.
-Jee!!!!(*monta)
Palataan siis eskarille ja laitetaan käyntiin omat puuhat: sählyä, piirtelyä, tabletteja jne. Ja kaikkeen vanhaan totuttuun oman kivan lisänsä tuo saamamme sohva, jolla voi loikoa tai lukea. Tai kuten tänään, rakentaa sen ympärille syntymäpäiväjuhlat näyttävine kattauksineen.
Kotiin lähtiessä huomio kiinnittyy vielä uuteen ”viikkotauluun”, johon jatkossa perjantaisin täytetään aina tulevan viikon jutut. Osa hommista on tuttuina kuvina, mutta yksittäiset asiat ja tapahtumat onkin kirjoitettu.
-Huomenna on kirjastoauto, matikkaa ja…L A P A S K A L A….lapaskala
Hienosti selvitetty.
-Ja perjantaina on K I R J A…
-Kirjamaratooni!
Näin on. Muistakaahan alkaa katsoa teoksia valmiiksi.
V& I Heidi