Huomenna eskarilla on ”vauvanäyttely”, jolloin saamme kylään ihanan Hilkka-äipän, Eemil taaperonsa kanssa. Hilkkahan on ilahduttanut meillä eskariryhmiä ennenkin vierailullaan, joten häntä tuskin jännittä, mutta mitenkäs on eskareiden laita…
-Lattialla ei saa olla mitään pieniä, ettei se tukehdu
-Eikä paperia. Se voi syödä ne.
Tässä kohtaa joku huomauttaa, että Hilkka on se aikuinen…Hilpeää! Mitä sitä nyt jännittelemään yhdestä äidistä, kun se pikkuinen on tulossa kylään. Mutta vierailua ennen on kyllä hyvä olla kartalla, että mistä ne vauvat oikein tulevat, mitä silmälläpitäen tädillä on mukanaan pari palapelinpalaa, tyttären vauva-kirja sekä muutama lapsille suunnattu tietokirja aiheesta. Ja siitä se homma lähtee, ihan luonnostaan. Tuumaillaan siis isi/äippä-jutut, kohtu ja napanuora, ultrakuvat, synnytys ja imetys…eskareilla on hyviä ajatuksia ja kysymyksiä, joten asia tulee varsin selväksi perinpohjin. Ja sekin paljastuu, että täti on äipäksi tulleesaan näyttänyt ihan erilaisesta….silleen….nuorelta. (dääm, eihän siitä ole kuin 15 vuotta, kaiken ipanat huomaavatkin, heh heh)
-Jäikö mitään epäselvää? Tai kysyttävää?
-Se oli minusta ennen vaikea se…mistä syntyy….täältä
-Ai kohdunkaula, se vauvan oman tie?
-Niin. Mut nyt tajuun.
Aivan. Aika monesti lapsilla asiat ovat epäselviä, arkipuheessa käytetyistä sanoista/sanonnoista johtuen. Niinkuin, että ”vauva on mahassa”, mutta siellähän on ruoka..”vauva syntyy pyllystä”, mutta sieltähän tulee kakka…jne. Ihmeeseen nimeltä ”ihminen” me palaamme vielä kevään mittaan monta kertaa, eikä mikään kysymys ole kieletty tai liian vähäpätöinen selvitettäväksi.
Seuraavaksi kipaisimme pihan yli koulunpuolelle, sillä seurakunnasta nuorisotyöntekijä Sari ja kanttori Satu olivat tulleet pitämään aamunavausta. Aiheena oli, yllätys yllätys, pääsiäinen, mutta ei kolmas kerta tuntunut olevan eskareille ollenkaan liikaa, niin keskittyneinä nämä seurasivat jälleen uudella tavalla toteutettua lähestymistä aiheeseen: Jeesusta edustavaa valkoista kynttilää, joka syttyi/ tuli köysin vangituksi/sammui/syttyi taas. Hieno minimalistisella välineistöllä toteutettu pääsiäiskuvaelma, karusti kaunis ja koskettava. Kiitos siis taas kaksi S:ää vierailusta, jätitte meille rauhaisan pääsiäismielen.
Ennen ruokailua juhlitaan jo kolmannet 7v. synttärit ja näissäkin juhlissa päivänsankarille kaverit antavat hienosti mietittyjä taikalahjoja: zombiteeman ympäriltä kaikkea peleistä robotteihin. Mutta. Osaa synttärisankarikin yllättää. Iloisesti virnistäen tämä katoaa eteiseen ja palaa mukanaan… yllätysmuna jokaiselle. Voi ilo ja riemu! Pääsiäinen rules!
Iltapäivällä on vuorossa lastenparlamantin päättämä pihapelien iltapäivä. Ensin pelataan jalkapalloa, tasaaan sykettä lumienkaleitä tekemällä,mennään koulun ympäri Nurkkajussia, keitetään talvitoffeeta ja lopuksi ollaan piilosta.
-Hirvee jano
-Hiki
-Polvet on ihan pokki
Onpa se hyvä, että koulutaksit kaartavat juuri sopivasti pihaan ja hurukyytiin pääsee lepäämään.
V&i kirjoittelee Heidi
Ruokana lohikiusaus, punajuuri/omenasalaatti ja sekaleipä