Näin se kääntyi esille marraskuun kalenterinlehti.
-Aika on mennyt hirveän nopeasti. Ihan älyttömän.
Täti on samaa mieltä. Myös englannin läksyt on osattu tehdä ja jopa tonttujen nimet on osattu kääntää suomeksi: Nappi, Rakastettava, Keltainen, Vasara ja Ystävällinen. Oh hoh! Kysymykiinkin osataan vastata yes tai no. Tästähän saattaakin kehkeytyä varsin hauska ja lapsilähtöinen kielikylpy..
Taru on suunnitellut ensiviikon elokuvaa silmällä pitäen jumppasaliin metsätemppuradan: on pitkospuut, karhunkäynnit, jänisloikat, soutamiset, käärekimurtelut vatsalaudalla, pallottelut, kettu Repolainen pikajuoksurata…ja lopuksi rentoutus ihan puolukkahilloksi.
-Oli kivaa!(*monta)
Myös arvioivaa palautetta annetaan asteikolla 1 tylsää-3 huippu kivaa, perusteluineen. Paitsi että kolmosten rivissä on vain yksi kakkonen ja sekin johtuu arvijoijan halusta tehdä sellaista hommaa, jota ei olisi ollut tänään edes mahdollista toteuttaa. Hyvin hoidettu Taru!
Iltapäivällä tehtiin vielä kuuntelu, jossa maltti oli valttia. Veo Minna luki eskareille ääneen ohjeita, joiden mukaan piti värittää asioita monisteeseen. Kuulostaa helpolta, mutta mietitäänpä ohjetta: ”Väritä keskikokoisesta pallosta joka toinen raita sinisellä ja joka toinen punaisella. Keskiympyrä on keltainen”. Oikein toimiminen vaatii keskittymistä, aika monen asian hahmotamista ja hyvää kuulomuistia, juuri samoja taitoja, kuin koulumaailma aikanaan. Ja elämä. Mutta vaatikoon vaan, sillä mepäs harjoittelemme niitä vielä monin tavoin, hauskasti ja yhdessä.
V&I Heidi
Ruokana bolognesekastike, spagetti ja vihersalaatti