Jännitys se on sitten merkillinen tunne; jotkut se saa puheliaiksi, toiset seurailevat hiljemmin sivusta, joku pomppii kuin kumipallo sinne tänne. Mutta hyvää jännityksessä on se, että aina se ajastaan helpottaa. Niin tänäänkin, kun iltapäivän päätteeksi pohdimme, että mitä tänään on opittu. Ajatuksia keskusteluun löytyi ihan jokaiselta eskarilta:
-Ei opittu mitään.
-Eikö mitään?
-Kyllä, että tarvii siivota vähemmän, jos siivoo edellisen pois ensin
-Sain uusia kavereita, kun en muistanut kevään tutustumisesta ketään
-Ulkoilu (koulun rajat ja pihasäännöt) ja keinuminen
-Minä uskalsin puhua ääneen
-Että lelut joutuu lattialta lojujienlaatikkoon
-Ruokalassa pitää olla hiljaa (Meidän mennessä syömään ruokalassa oli koulutunti menossa, mutta hienosti osasivat eskarit kunnioittaa koululaisten työrauhaa)
-Että pitää maistaa se pieni
– Se oli aika vaikea kun pantiin ne kaikki ja sitten vietiin pois (tarjotin)
Siinähän se tuli asiantuntijoilta melkein päivänkulkukin samalla. Aamulla tutkitiin ensin aamutuokiotaulu ja vähän tutusteltiin toisiimme, jonka jälkeen katsasteltiin koulun piha-alue leikkivälineineen. Hiukan ennen yhtätoista oli sitten vuorossa ruokailu, jonka päälle vielä uusi ulkoilu koululaisten ruokavälkän ajan. Eskarilla sitten mietittiin ”Onni Opus”-oman kirjan vuoro ja aloitettiin lukemaan Pelle Hermannin seikkailua, jossa tämä tapasinkin heti alkuun apean pojan ja paljastui, että Hermanni oli ollut aikamoinen viikari kouluiässä, kun joutui oikein nurkkaankin.
-Mihin nurkkaan?
-No tuommoseen. Sinne vaan. Olemaan.
-Miksi?
-No kun se oli tuhma. Tai jotain.
Tätiä hymyilyttää, niin selvänä leijuu epäusko ilmassa keskustelijoiden välillä, mitä järkeä…
Päivän lopuksi halukkaat eskarit saavat esitellä vielä penaalinsa ja aivan kaikille annetaan salasanalla läksypostia kotiin vietäväksi.
-Huomenna sitten kirjoitetaan nimiä. Urakalla.
-Ai mihin?
-No kenkälaatikkoon, varavaatekoriin, lipastolaatikkoon, eskarikirjaan, omaan tuoliin…
-Ihan helppoa
-Oliko huomenna se lyhyempi päivä?
-Joo. Tänään oli se viikon piiiiiiisin 5 tunnin päivä ja huomenna on neljän. Ja perjantaina on se 3 tunnin pikkupäivä. Helppo nakki. Tai rinkeli.
Niin se on ipanoiden ensimmäinen päivä eskaritiellä hoideltu ja miten hienosti he kaikki siitä suoriutuivat. Te vanhemmat voitte olla ylpeitä lapsistanne, ihan jokainen.
Valolla ja ilolla kirjoittelee Heidi
ps: Ja ruokana oli siis jauhelihakeittoa, ruisleipää ja omppu, kun lupasin keväällä laittaa ruokalistaa tiedoksi kotiin
Voi miten ihania ajatuksia on ollut pikkueskareilla ensimmäisenä päivänä ❤