Maailma on täynnä turhakkeita. Ja erityisesti niitä tuntuu esiintyvän liikunnan maailmassa. Mitä ihmettä siis tehdään punaisilla laidoilla, joihin oli kiinnitetty valkoiset narut? Sellaiset nimittäin saimme liikuntavälinetoimituksessa, ilman käyttöohjeita Täti siis soittamaan kollegalle, joka vinkkaa, että ne ovat sisäsukset, käyttötapa vapaa. Jaahas, että sellaiset.
-Tänään meillä onkin talviurheilua sisällä.
Ensin jumppasalissa heitellään sanomalehti”lumipalloja”, sitten hypätään puolapuilta mäkeä ja lopuksi testataan sisäsuksia, jumppapatjoista kootussa mäessä.
-Saako kaikki kaksi kertaa??
Oh hoh. Sisäsukset osoittautuvat hitiksi. Ja niillä hiihtäminen on oikeasti hyvää motoriikan ja koordinaatioin harjoitusta. Lisäksi sisällä hiihtely on hauskaa, ihan siinä määrin, että iltapäivällä eskarille rakentuu omissa hommissa huoneen kokoinen hiihtoputkiareena, erilaisine tehtävärasteineen.
-Me tehdään julisteet, että kaikki osaa tulla.
-Ja liput. Ja nämä huivit satavat niin kuin lunta hiihtäjien päälle.
Siinä sitä taas on, huoneen täydeltä, mielikuvitusta ja liikuntaa. Ja mikä mukavinta, kaikilla on mukaan vapaa pääsy. Että siitä taas sai ”sohvaperuntäti” ennakkoluuloineen, sisäsukset on siististi jees.
Iltapäivän hommana oli Lastenparlamentti, jonka aluksi tehtiin koonti siitä, ketkä ovat jo saaneet toimia puheenjohtajina. Sillä kaikkienhan on nuijanvarteen eskarivuoden aikana päästävä, selvähän se.
-Helmikuun teema on Ystävyys ja meillä on sovittuna se teidän syksyllä toivomanne ”Tervetuloa meille”-avointenovienpäivä, jolloin jokainen saa kutsua omia vieraitaan eskariin.
-Minä kutsun äidin.
-Minä kutsun ukin!
-Voiko kutsua koko hoitoryhmän?
-Voiko koulukummi tulla?
Sovitaan, että tehdään ensiviikolla kutsut ja jokainen antaa sen kenelle itse haluaa. Tosin koululaisten ja muidenkin voi olla vaikea päästä päiväaikaan, mutta katsotaan kuinka käy. Tässähän voisi olla oiva sauma kutsua vaikkapa taksikuskit…
Sitten puheenjohtaja avaa varsinaisen parlamentin ja alkaa jakaa esityspuheenvuoroja helmikuun puuhista. Tässä tiivistettynä esitetyt ja kannatetut
Kokous kopautetaan päättyneeksi ja nimet kirjoitettua pöytäkirjaan. Täti ottaa sen vastaan iloisena. Tällainen lasta kuuleva parlamenttitoiminta osoittaa varsin selvästi sen, että eskari-ikäiset osaavat jo miettiä ja keskustellen suunnitella tekemisiään sekä huomioida siinä koko ryhmän, jolloin aikuisen tehtäväksi jää vain nivoa kulloisetkin akateemiset asiat osasi kokonaisuutta. Ajatellaan vaikka tuota etelänlomaa, siihenhän saadaan liitettyä vaikka mitä. Tai paremminkin, mitä siihen ei muka saisi liitettyä.
V&I Heidi