Useimmille perheellisille lienee tuttu ilmiö, jossa aikuisen puhelimeen vastaaminen toimii kuin starttipistooli ja yhtäkkiä kaikilla on jalanjuuressa kamalasti ja hyvin kiireellistä asiaa. Havainnoin tänään samaa ilmiötä meillä eskarilla, tosin kesken ulkoilun pakollisesti vastaanotettava puhelu synnytti kysymysten sijaan sen sata tilannetta. Ennen kohtalokasta pirahdusta kaikilla näet oli kivoja puuhia meneillään, mutta puhelun päättyessä kymmentä minuuttia myöhemmin harmia, huolta, riitaa ja kinaa oli kertynyt jo jononaluksi asti.
-Kukas aloittaa?
Seuraa pikainen kierros lasten toteamuksia tapahtumista, nopeita ratkaisuja sekä anteeksipyyntöjä ja hommat pääsevät jatkumaan entisellään. Pöllähtänyt täti jää ihmettelemään, että mihinkäs tässä minua oikein tarvittiin…Mielenkiintoista, kerrassaan, tätähän pitää alkaa ihan tutkailla.
Hetkeä myöhemmin tilanne on ihan toinen. Yksi ei mahdu mukaan leikkiin ja harmitus on kova.
-Kysymys. Miten me on sovittu, että tällaisessa tilanteessa toimitaan?
-Se joka ei ota toista mukaan, antaa itse oman paikkansa.
-Niinpä. Että mitenkäs me nyt tässä sitten…
-Minä en sanot.
-Enkä minä.
-Ahaa. No, kukas sitten..Tai siis, mitäs tässä nyt niin kuin tehtäisiin?
Tilanne on pahasti patti ja ilmeet kaikilla sen mukaisesti vakavat. Hetken se vielä siis vaatii tuumailua, mutta saadaanhan se porukalla jutellen tämäkin tilanne ratkaistuksi. Ja jälleen ollaan yhtä kasvunkokemusta viisaampia.
Iltapäivän matikassa aiheena on kolmonen, mutta ennen sitä kiinnitämme jälleen uuden kk-merkin seinälle, hienosti sujuneesta jumppatunnista. Ja joku päättelee heti hienosti, että se on 13 merkki, vaikka menossa onkin jo uusi kierros tyhjään tauluun. Hienoa arkilaskentaa! Samoin hienosti suoriutuivat aamulla ne eskareista, jotka rustailivat kanssani läpi ”eskarikokeen”, joka kartoittaa lasten taitoja numeroiden, kirjainten yms. suhteen. Ja mikä parasta, kaikki haluavat PÄÄSTÄ sen tekemään.
Mutta kyllä päivän tärkein puheenaihe oli kuitenkin huomisen lelupäivä, josta sujautettiin varalta muistutusposti salataskuun. Sillä huomisen leluilu ei olekaan ihan minkä tahansa juttu, sillä eskarille saapuvilla leluilla tehdään aamupäivällä yhteinen näytelmä, joka videoidaan. Ha haa, tiedä vaikka tästä lähtisi liikkeelle jokin uusi kiinnostava projekti lokakuun liikenneteemaan…
Lelukoria penkoen Heidi