Tänään asioimme kirjastoautossa. Ensin kirjastoauton Pekka esitteli auton lainaushyllyistä aina vessaan asti ja sitten otettiin vielä lainausharjoitus, jotta vältetään jatkossakin kapeassa tilassa vahingossa törmäily. Ja korttihakemukset oli myös muistettu huolehtia kotiin täytettäväksi, joten Pekka sai pinon paluupostia ja lupasi, että ensiviikolla saadaan kortti jokaiselle. Aivan lopuksi otettiin vielä turvallisen poistumisen demostraatioharjoitus ja lainattiin hyllyistä eskarilla luettaviksi valitut kirjat.
-Kiitos….. Moikka….. Heippa….. (*12, hyvästä palvelusta)
Iltapäivällä luettiin vuoden ensimmäinen OnniOpus, jonka tuoja oli valinnut ihanan prinsessasatukokoelman.
-Yäk, prinsessoja
Mutta eipä aikaakaan, kun jännittävä tarina Ariel merenneidosta vie jo porukan mukanaan. Lukeminen kannattaa aina, muuan kirjailijaa mukaillen.
Päivän päätteeksi saatiin sitten postia PP:ltä. Tai oikeammin löydettiin. Olimme nimittäin juuri harjoittelemassa upouuden ”Jippii”-eskarikirjan ja kynäkorin laittamista omiin laatikoihin, kun yhdestä sellaisesta löytyi käärö. Kummallisella häkkyrämerkillä leimattu.
-Se on Pertiltä!
Niinpä oli ja näin se kuului:
Voi kepulin kapulin katti! 18.8.2016
Mukavaa eskarit, kun tulitte. Minä olen niiiiiiiiiiiiiiin odottanut teitä. Joko te olette tavanneet sen pöhkön kissan? Sen, joka vaaneksii päivät pitkät ikkunantakana. En minä sitä pelkää. En tietenkään, mutta minä nyt en vaan erityisesti pidä kissoista. Tai ainakaan juuri tuon värisistä kissoista. Tai juuri sillä tavalla naukuvista kissoista. Toista se on vaikka Winski Varis, johon tutustuin kesällä. Kyllä lähtee komea rääkäisy! Ja aina se on niin hienonakin, tummapuku päällä. Winski muuten usein laulaa oopperaa sähkölangoilla, kuunnelkaapa tarkkana. Niin ja kuulkaa, koivunoksan peipposperhe, ne sitten laulavat hienosti. Mutta pian nekin lähtevät. Pois. Sinne etelään. Että tosi hyvä, kun te tulitte!
Mutta asiaan. Tässä olisi teille vähän kynähommia. Olkaahan huolellisia ja tarkkoja.
Terveisin PP
Tehtävä on aiheeseen sopiva, kynällä lintujen lentoreittien seuraamista. Kaikki työskentelevät tarkasti ja keskittyneesti, työrauhaa saa kehua oikein monta kertaa. Valmista tulee ja tavarat katoavat omiin laatikoihin.
-Onko nyt omat hommat?
Kysymys tulee monesta suusta ja myöntävävastaus hajottaa joukon nopeasti omiin puuhiinsa. Koulua on kiva leikkiä, mutta riittävän pieninä murusina kerrallaan.
V& I Heidi