-Täällä sujui asiat tänään rauhallisesti, eikä ollut meteliä. Siksi. Tässä on teille kk-merkki.
Jonossa vallitsee hämmentynyt hiljaisuus, sitten kirjastoauton Pekan odottamaton palaute vaihtuu silmissä yhteiseksi iloksi.
-Se on 11 merkki. Enää yksi ja sitten saadaan superhyperekstramukavuus päivä.
Kk, kiva käytös kannattaa.
Musisoinnissa avaamme ääntä tutusti tavuilla ja mäelle päätyvät mopo, taksi ja ruoho. Sitten vuorossa on Pertti pöllön ”Piilotuslaulu”, jossa arvuutellaan viltin alle kadonnutta kaveria. Lopuksi aloitetaan maanantain kummituntia varten harjoitella ”Metsähiiren pelotuslaulua”, jossa on aika hurjat sanat ja ulvontaa lähentelevä hyytävä sävelkulku…
-Kamalan kamalaa. Pelottaako teitä? Hui!
-No ei! Ei yhtään! (hihitystä)
Aamupäivä kuluu ja on aika lähteä syömään. Ruokailun päätteeksi odotellessa puhe kääntyy takaisin tavuihin ja käy ilmi, että aika moni eskari on jo oivaltanut mistä hommassa on kyse. Ensin lasketaan omien nimien tavuja, sitten jo kavereiden ja sukulaisten nimiä, lopulta ihan kaiken maailman sanoja: tor-til-la.
Iltapäivällä mennään puukäsityöhön, jossa uutena työkaluna tutustutaan suorakulmaan. Hommana on jalustanteko puuhevoselle. Viivat siis maltilla paikoilleen ja sahaamaan.
-Milloin puuhevosen saa kotiin?
-Tämä on aika pitkä projekti, mutta ihan varmasti jouluksi.
-Tai talvella, jos ollaan nopeita.
-Saako sen maalata valkoiseksi?
-Jokainen saa maalata sen ihan minkä väriseksi haluaa. Sehän on sinun heppa.
Päivän hommat on saatu tehtyä ja on aika siivota paikat. Työkalut kaappiin, purut pois höyläpenkeistä ja lattianlakaisu. Valmista tulee vikkelään.
-Tarkista vielä, että kaikki on siivottu.
-Täällä on vielä jotain sotkua. (otetaan pois rikkalapiolla)
-Minä en saanut äsken lastaa, niin täällä on sahanpuruja. (otetaan nekin samaan lapiokyytiin)
-Täällä pöydällä on naula. (palautetaan se laatikkoon)
-Ok. Nyt näyttää hyvältä. Omat laudat vielä matkaan ja sitten let`s mennään.
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa…
V&I Heidi