Jännitys on huipussaan, kun eskarijoukko suuntaa kohti pukukoppia. Pian sitä päästään, jäälle kiitämään. Paitsi ensin pitää kyllä hoitaa pari pikkujuttua…
-Löysytäppä nauhoja, niin onnistuu paremmin
-Ensin luistimet ja vasta sitten kypärä
-Laita toinenkin luistin ensin jalkaan ja sitten sidotaan nauhat
Huh hei, onpa mukavaa, että olemme saaneet tänään kelto Minnan avuksi, joten kohtuudella saadaan luistelijat lähtövalmiuteen.
-Jos on teräsuojat, voit kävellä, muuten kontataan
Siirtymä yli hiekoitetun pihatien sujuu sukkelasti, molemmilla tavoilla. Mutta entäs sitten se itse luistelu…
-Ope kato!!!!! (riemu)
-En osaa!!!!!! (hermot)
Luistelijoita on kaikkia laatuja näiden kahden kommantin väliltä, mutta pääasiahan onkin, että parhaansa yrittää. Ja esimerkiksi tasapainoharjoitteluun hyviä ovat eskarin rautaiset sählymaalit, joilla voi aurata kaukaloa eli saa tuntumaa potkuun ja vauhtiin, kaatumatta. Reilu puolituntia hujahtaa nopeasti ja on aika alkaa suuntailla luistinten riisuntaan.
-Milloin taas luistellaan?
-Nyt on luvattu lauhaa, joten voi olla, että jää sulaa. Mutta heti sitten, kun on mahdollista.
-Jee!!!!
-Eikä ole
-Hei. Tiedättekö. Viime vuonna kaikki eskarit oppivat luistelemaan. Mutta siinä olikin yksi juttu. Luistelusta voi lukea, vaikka tuhat kirjaa, mutta ei silti opi. Luistelemaan oppii vain luistelemalla. Niin me eskareiden kanssa todettiin. Ja nyt ne luistelevat hienosti kaikki koulun liikuntatunneilla kaukalossa.
Tästä se taas talvena käyntiin potkaistaan, luistelun ja liikkumisen ilo. Ja kotiläksyksi kaikille tärähtää: harjoittele luistimien laittoa ja riisumista. Toivoo nim. merk.” yksi täti ja yksitoista innokasta”.
Iltapäivällä matematiikassa harjoittelimme numeroita ja termiä ”enemmän” ja jokainen eskari pääsi vuorollaan taululle työskentelemään sekä näyttämään osaamistaan. Maltilla sujuu ja rohkeasti hoituu homma kaikilta, hyvä eskarit! Ja hei, kelto Minna tekee työskentelyä seuratessaan tarkan huomion, työrauha on ryhmässä parantunut syksystä selvästi. Tuplasti hyvä!
V& I Heidi