Tänään oli tuhannen touhun päivä. Ensin aamulla saimme vieraaksi päiväkodinjohtaja Annen, jonka kanssa luimme nimeä ja kansikuvaa vaille valmiin e-kirjamme. ”Ihan menee kylmät väreet” Anne kehuu lopputulosta ja ihmettelee eskareiden taitavuutta. Niinpä. Hienosti keksitty juoni, hyvin näytelty ja itse kuvattu. Olette te mahtava porukka, täti niin fanittaa! Ja sama tekemisenmeininki jatkuu myös puukässässä, jossa omat projektit valmistuvat ihan silmissä. Vaikka pakkohan niiden onkin valmistua, sillä tavallisia eskaripäiviä on enää kaksi jäljellä…voi nenä ja nyyhky, täti nielaisee.
Päivän jännitysmomentti ovat sitten yökyläilyyn valmistautuvat kaverit. Täti näet ottaa koko köörin tänään luokseen tarkkailuun, että sujuuko se oleminen kotioloissa ja jos, niin sitten huomenna pääsevät Pertti, Doraemon, Kaveri ja Pikkuinen&Pippuri eskareiden mukaan. Ja kokemuksethan sitten saa kirjoittaa/piirtää yöpäiväkirjaan, eskarikavereille kerrottaviksi.
-Niille pitäisi olla sitten tyynyt ja tavarat
-Meillä on niin iso matkalaukku, että varmasti mahtuu Doraemonkin
-Laitetaanko tähän kalenteriin niille syntymäpäivät?
-Kaveri aikakin on syntynyt samana päivänä kuin minä!
-Nehän voi laittaa ihan mihin vaan, kun me ollaan enää kahdeksan päivää eskareita.
-Opetetaanko Perttiä lukemaan?
-Joo! Ja muitakin
Siitä se lähtee liikkelle hauska koululeikki, jossa valkotauluun piirtyy niin oikeita sanoja kuin omia taikakirjoituksiakin. Sillä kaikki käy, Perttikinhän on ollut jo kolme vuotta eskarissa ja yhä kirjoittelee ihan omiaan….ja silti eskarit saavat viesteisät selvää.
Samaan aikaan toisessa huoneessa rakennetaan ihan valtavia koneita tikaspaloista
-Me yhdistetään nämä
-Oikeesti?
-Kyllä. Näistä tulee tosi ISO.
Leikit ja puuhat jatkuvat aina taksien tuloon asti, eikä kotiin meinata malttaa lähteä ollenkaan. Se on hyvä homma se, meinaan mukaansa tempaava leikki.
V&I kirjoittelee Heidi
Ruokana broilerkastike, ohrahelmet, punakaali/appelsiinisalaatti ja ruisleipä