-Onko tänään se mukavuustunti?
Kysymys singahtaa aamulla jo ovenraosta. Onhan se, mutta ensin pitää odotella kaikki taksit saapuviksi, joten jännitys ehtii tiivistyä entisestään…Varsinkin, kun keskelle lattiaa on ilmestynyt lakanalla peitetty krokotiilinmotoinen kasa.
-Toivotetaanpas huomenta päivän yllätysvieraille, Pollulle ja Wikkanille
-Hyvää huomen..onko tuo elävä?!?
Lakanan alta paljastuu aitaus, johon juuri pääsee käpöttelemään aamujähmeä maakilpikonna. Ja perään vielä toinenkin.
-Ne on eläviä. Ne liikkuu.
On siinä ihmettä kerrakseen. Sovitaan, että annetaan konnien ”kotiutua” rauhassa hetki eli taarustella aitauksessaan ja tutkitaan itse sellaisia konnamaisia juttuja, kuin munasta kuoriutumista ja munahammasta, luisia leukoja, kilvenkuvioiden ainutkertaisuutta, äänettömyyttä…Korista löytyy lisäksi katseltavaksi kaikenmoista: merimiehen kilpikonnarasia, dinosaurus, vaaka, kilpareiden ”karkkipussi”, kynsisakset, valokuva-albumi, muovisia maa-ja merikilpikonnia…
-Tämän Pollu sai joulupukilta. Se on partasuti.
Partasuti onkin pitkin päivää kovassa käytössä, koska vain sillä on lupa kutitella konnien kilpiä.
Aamupäivä hurahtaa konnien lumoissa: osa ei liikahdakaan aitauksen luota ja kysyttävää on paljon, osa kirmailee välillä leikkimään ja palaa sitten taas katselemaan. Yhtä kaikki, mukavuustunti on selvästi kaikille mukavuustunti.
Välissä käydään syömässä (Leenalta pyydetään ja saadaan omena kilppareille) ja hoitamassa kioskiasiointi. Tänään kaikki eskarit ovat varautuneet ostostentekoon, joten jonottamaan joutuu vääjäämättä, mutta ei se haittaa, sopuisasti sujuu. Kun namit on saatu eskarilla reppuihin ja juuri ehditty lukea päivän tarina Piilomaan pikkuaasia, kuuluu ulko-ovelta Anun ääni: ”Koululla on tulipalo. Nyt äkkiä ulos kaikki.” Eskarit syöksyvät salamana eteiseen, tämä asiahan on tuumattu aamutuokiolla: kengät jalkaan, vikkelin kintuin jääkiekkokaukalolla ja jonoksi.
-Luku liikkeelle
1,2,3,4,5,6,7,8,9,10,11, kaikki ovat paikalla.
-Ope. Nyt kyllä paloi konnat. (jännitys purkautuu tarttuvana hihityksenä jonossa)
Voi päivä näitä nerokkaita oivalluksia!
Iltapäivä sujuu omissa hommissa, joihin uuden mausteen tuovat korista löytyneet muovikilpparit. Toki niitä on kiva tutkia, mutta vielä kivempi niillä on leikkiä.
-Tämä on maakilpikonna, kun tällä on jalat. Miten korkealle se Pollu pystyy hyppäämään?
-Voiko tämä vesikilpikonna mennä maalle?
Tarkentavia kysymyksiä esitetään ja se mihin ei tiedetä vastausta, paikataan mielikuvituksella. M niin kuin mukavuus, ei tässä voi muuta sanoa.
Valolla ja ilolla mukavasta päivästä kiittävät Heidi, Pollu ja Wikkan