Aamulla eskari ihan tirisee jännitystä, mutta tekee sen poikkeuksellisen hiljaisesti. Onhan meillä toki ennekin käynyt vierailijoita, mutta tämän päivän tähti on kyllä ihan spesiaali: Elsa-vauva. Ovella kopisee ja kynät pysähtyvät värityskuvien päällä… Kosusen perheen hymysuinen Hilkka-äippä ja neljä nuorinta lasta tupsahtavat eteiseen.
”Nyt ne tuli. Opea varmaan jännittää…” joku supisee keittiönsuunnalta.
Elsa istuu eteisen lattialla toppahaalarissa ja katselee ympärilleen. Eskareiden ensireaktiot ovat vinkeitä, innostuneesta jännityksestä aina pienoiseen arasteluun. Otetaan siis rauhassa aamutuokio ja annetaan vieraiden asettua taloksi. Vasta sitten siirrytään itse asiaan eli ”vauva-näyttelyyn”. Asetellaan penkit paikalleen ja istutaan alas.
”Minä olen Hilkk..” Hilkka ehtii vasta aloittaa, kun päiväntähti tulee ja varastaa koko shown.
-Se konttaa!
-Se menee ihan kamalaa vauhtia. Näittekö…
-Se nauraa
Elsa, jos kuka, osaa totisesti ottaa yleisönsä. Ilman pyyntöä tai minkäänlaisia paineita hän esittää mm. konttausta, seisomaannousua, penkille kiipeilyä ja bravuurina yhdellä jalalla tukea vasten seisontaa erilaisin jalanojennuksin. Eskarit ovat tikahtua naurusta ja taputus raikaa, minkä Elsa puolestaan palkitsee leveällä hymyllä ja hassulla veikistelyllä. Riemastuttavan vastavuoroista!
Seuraavaksi eskarit saavat esittää Hilkalle kysymyksiä Elsasta ja ensimmäiseksi halutaan tietysti tietää niinkin helposti selitettävä asia kuin, että miten Elsa on saanut alkunsa. ”Kaikilla lapsilla on isä ja äiti. Ja siitä se sitten alkaa”, Hilkka vastaa äiti-ihmisen tyyneydellä, eikä aiheessa tarvita juuttua turhaan sen enempiin yksityiskohtiin. Kysymykset jatkuvat, nyt halutaan tietää Elsan ikä ja mitä hän jo osaa.
-Elsa ei ole vielä yhtään vuotta, mutta tässä kuussa hän täyttää yhden vuoden.
Sitten Hilkka kertoo, että minkä ikäisenä Elsa oppi kääntymään, ryömimään, konttaamaan ja seisomaan. Hänellä on myös mukanaan potkuhousut, jotka Elsalla oli yllään synnytyssairaalasta kotiin tullessaan. Niitä mallataan ensin Elsan eteen ja sitten isoveli Leon eteen.
-Saanko minäkin?
Kaikki eskarit saavat. Aika pienet olisivat pöksyt kaikille.
-Haisevat ihan vauvalle.
Mutta entäs sopisivatkos ne eskarin vauvanukke… Nukke asetetaan matolle ja potkuhousut sen päälle ja aika sopiville näyttävät. Mutta. Eskaritkin huomaavat sen. Elsa on pysähtynyt matonlaidalle ja tuijottaa empivänä nukkea.
-Se miettii
-Se saattaa haluta leikkiä sillä
-Katsookohan se nukkea vai potkuhousuja?
Elsa ottaa konttaavan pikaspurtin nuken luo ja heittää potkuhousut sivuun. Alaston nukke naurattaa yleisöä, mutta pian koko huone jännittyy odottamaan jatkoa…Elsa hetkuttelee itseään paikallaan… ja päättää sitten, että tämä on jo niin nähty. Elsa poimii maasta muovisen omenan ja työntää sen suuhun.
Lopuksi tehdään vielä koko porukalla pieni kynähomma väriliiduilla. Elsakin saa värit ja oman paperin, samanlaisen kuin eskareilla. Ensitöikseen Elsa tyhjentää värit astiasta pöydälle ja alkaa työntää kippoa suuhun. Seuraavaksi sinne olisivat menossa väriliidut. Eskareita naurattaa moiset ”kynähommat”.
-Se piirtää ja laittaa suuhun, piirtää ja laittaa suuhun
Havainto on varsin osuva. Tähtönen pitää äipän kiireisenä…Työskentely pöydässä jatkuu ja sen kautta on helppo jutella siitä, että harjoituksen kautta me olemme kaikki taitomme oppineet ja vain lisäharjoituksella voi tulla paremmaksi. Kuten pöydässä kanssamme värittävät Miro ja Hilma, he ovat eskareista pienempiä, mutta värittävät silti tehtävää omalla tavallaan, maltilla. Siis tekevät ja oppivat. Hienoa!
”Näyttely” tulee päätökseen ja vierailijoille annetaan kiitokset ISOLLA PEUKULLA. On se vaan aika hurjaa, kuinka paljon meillä on eskareiden kanssa tämän tunnin mittaisen vierailun pohjalta tietoa ja havaintoja ihmisen kasvuun ja kehitykseen liittyen. Sillä eihän tähän kirjoitukseen mahtunut kuin murto-osa! Lämmin kiitos siis vielä Hilkka, Leo (6v), Miro(4v), Hilma(2v.) ja Elsa the star.
Hyväntuulisesti kelaillen Heidi
ps: Saimme myös uuden koko koulun haastetehtävän 5.-6.luokan oppilaita, koskien tuntityöskentelyä ja työrauhaa. Kirjoitan siitä tarkemmin ensiviikolla…