-Kopterikirja!
Kirjastoauton Pekka on tehnyt sen taas, löytänyt meille katseltavaksi mielenkiintoisen kirjan aikuisten osastolta. Harmi vain, että meillä ei ole yhtä hyviä uutisia hänelle: eskarinkortilla lainattu kirja nimeltään ”Paratiisilintu”, on kadoksissa. Pekka ei kuitenkaan suutu, vaan tuumaa maltillisesti, että sitten kirjaa pitää alkaa etsiä. Hän näyttää eskareille tietokoneelta kuvan kirjankannesta ja heti joku eskareista muistaa, että kyseistä kirjaa on luettu toimistossa sinisellä patjalla. Sovitaan siis, että Pekka katselee vielä kirjastoautosta ja me etsimme eskarilta. Pidetään peukkuja, että löytyy…
Aamutuokiolla otettiin sitten käyttöön oman maltin mittari: tuokion lopuksi annetaan arvio itselle=kolme sormea pystyyn, jos jaksoin koko tuokion / kaksi sormea pystyyn, jos tarvitsin aikuisen apua malttamiseen / yksi sormi, jos tarvitsin paljon aikuisen apua malttamiseen. Tuokio sujuu supsakkaasti ja häiriöittä.
-No niin. Annahan arvio itsellesi.
Ylös nousee pelkkiä kolmosia. Ansaitusti. Se, jos mikä, on kk-merkin arvoinen suoritus se.
Aamutuokiotaulussa on myös uusi kuva, joka osoittautuu ilmeisen harhaanjohtavaksi. Siinä lukee PIHAPELIT, mutta kuvassa on selvästi jalkapallo ja nappiskenkä. Täytyy siis lähteä kaukaloon kokeilemaan, että mitä muuta pihapelit voivat olla, kuin jalkapalloa…Ensin ollaan monta kierrosta häntähippaa ja sitten vielä noitakattilaa. Täti oli ajatellut kokeiltavan vielä kymmentä tikkua laudalla, mutta se saa jäädä toiseen kertaan. Sen sijaan kirmataan kaukalosta koulunpihalle, missä saa tehdä hetken aikaa omia hommia: osa leikkii hevosia häntähipan hännillä, jalkapallo lähtee käyntiin ja keinut kirskuvat. Liikunta siis jatkuu, omaehtoisesti.
Iltapäivällä on puukäsityötä, mutta itse tekemisestä ei erinäisistä syistä voi paljonkaan kertoa. Lautoihin ja sahaukseen se kuitenkin liittyy. Ja tulossa olevaan talveen, mutta nyt ei enää sanaakaan enempää! Paitsi se iloinen uutinen, että puukäsityö sujuu niin hyvin, että…
-Viimeinen kk-merkki!
-Nyt tulee mukavuustunti.
-Mitähän silloin tapahtuu?
-Onko se huomenna?
Ei sentään huomenna, sillä huomenna me suuntaamme koulujemme kanssa Orinorolle yhteistä retkipäivää viettämään. Mutta heti loman jälkeen se jälleen toteutuu, mukavuustunti. Jee!! Voisiko olla mahtavampaa tapaa palata lomalta arkeen, kun yhdessä ansaittu iloinen yllätys.
V&I hypettää Heidi