Muistatteko, kun lastenparlamentissa esitettiin, että mennään ratsastamaan ja täti heti torppasi asian rahaan vedoten. No, nyt kävi sitten niin, että pääsemme lokakuun liikenneteemassa tutustumaan hevoseen, oman kylän tallille. Ja samalla myös kurkistamaan ralliauton konepellinalla muriseviin hevosvoimiin! Voi sentään, on tämä sitten vaan kylä isolla K:lla, ei tässä Täti osaa muuta kuin kiittää ja kumartaa.
Jumpassa ei sen sijaan kumarreltu, vaan paahdettiin sataa formulana. Ensin tehtiin monenlaisia kuljettajatestejä: yhdellä jalalla hyppelyä, renkaan vaihtelua ristiin jne. Sittekumi sutimaan ja höyryä pannuun.
-Tämä oli kivaa!
-Voidaanko olla toistekin tätä?
-Minä olin transformersformula
Iltapäivällä meille saapui seurakunnan Sari pitämään pyhäkoulua. Tuokion aluksi Sari moikkasi kaikki vanhat tutut ja tervehti uudet tuttavuudet. Sitten hän kertoi nukkekertomuksen Joosefista, jonka kateelliset veljet heittivät ensin kuivaan kaivoon, mutta laittoivat sitten kuitenkin kauppiaan matkassa kohti Egyptiä. Eskarit kuuntelevat kertomusta niin tarkkaavaisina, että olisi keratkaikkisen kiinnostavaa tietää mitä liikkuu pienien mielien päällä…
-Tästä me jatkamme ensi kerralla.
Eskarit saavat vielä pyhäkoulupassit ja siihen hienon hedelmätarran. Sitten Sarin on aika jo jatkaa matkaa. Tai oikeastaan vasta sitten, kun olemme yhdessä kirjain kerrallaan kajauttaneet hänelle oikein ison K I I T O K S E N. Kivaa oli Sari, lokakuun kalenterinlehdellä taas nähdään!
V& I Heidi