Jokaisen eskarin pitää saada näyttää omaa osaamistaan,rauhasa, mutta ryhmässä, jossa on vain yksi aikuinen, se vaatii vähän järjestelyä ja apua. Kuten tänään, kun meillä oli hoideltavana vielä viimeiset neljä ”kevättestausta”. Pohditaan siis ensin porukalla valmiiksi, että mitä kukakin eskari rupeaa omina hommina tekemään, että kaverilla on varmasti työrauha. Joku haluaa värityskuvan, joku pelaa, yhdessä huoneessa on yhtenen isompi leikki…Suunnitellusti sujuu, maltilla ja mallikaasti.
-Tiedättekö eskarit. Nyt ne on kaikki tahty. Hitsi, miten paljon te kaikki olette oppineet! Ja vielä tämä. Ei mitään hulinaa tänäänkään. Se on kuulkaa kk-merkin paikka.
-Jee!!!(*)
-Se on kuudes
-Enää saman verran ja on taas mukavuustunti
Positiivinen palaute, siinä jos missä, on mahtavasti voimaa.
Iltapäivällä on sitten jälleen apuope kehissä, mutta tällä kertaa erityisosaamisen vuoksi. Alkamassa on näet lastenparlamentin päättämä Parkour-tunti, jota vetää asiaa keväänmittaan ohjatusti harratanut eskarilainen. Parkourhan on liikuntamuoto, jossa on tarkoitus liikkua olevaa ympäristöä mahdolloisimman sulavasti ja nopeasti. Raahataan siis muutama penkki keskelle pihaa ja eikun menoksi. Hilpeää! Kuinka yhdellä käsinojallisella puutarhapenkillä voikin tehdä niiiiiiiin monta erilaista liikettä. Lisätään siis mahdollisuuksiin vielä leikkimökinkaiteet, pihaportaat, rinneluiska ja kaidetasanne. Aivan mahtavaa.
Meillä on kotona hyvä, kun voi hyppiä paalien päällä
Juurikin näin, mitä prasta ympäristön hyödyntämisät. Ryhmä hyppii ja ylittää ”esteitä” reippaasti puolituntia, eikä ketään kyllästytä tippaakaan. Tällehän pitää tehdä oikein loppuhyppy, kunhan ensin on kehuttu tosi kannustava ja ketterä opettaja maasta taivaisiin.
-Yy kaa koo Hyvä Parkourtunti!!!!!(*kaikki)
Niin oli, ihan paras.
V&I kirjoittelee Heidi
Ruokana siskonmakkarakeitto, juusto ja näkkäri