Siinä ne nyt valmistuvat, aarrearkkujen odotetut kannet, kun eskarit teippaavat ja maalaavat. Kuin vanhat tekijät konsanaan. Niin ja kaverille annetaan sekä maltti että tarkkomisapua, sillä eihän näin viimemetreillä kannata käydä hätäilemään.
-Nyt enää saranat ja valmista
Niin on. Viimeistään ensiviikolla päästään etsimään aarteita….
Ruokailussa keskustelu kääntyy asioiden totuudenperäisyyteen, kun eskarit alkavat vertailla näkemiään youtube-videoita. On nähnyt hurjia temppuja, älyttömyyksiä ja…pelottavia juttuja. Josiat sitten pompsahdetaan takasin jo syksyllä käymäämme keskusteluun kummituksista. Suurin osa ei usko moisiin, mutta kyllä sellainenkin ihan varma tieto esitetään, että joku entinen opettaja kummittelee vanhalla koululla. Tädin on siis taas turvauduttava herra Miljoonaan.
-Muistatteko, kun puhuttiin siitä amerikkalaisesta miehestä, joka on luvannut miljoona dollaria heti sille, joka voi todistettavasti esittää oikean kummituksen?
Juu, tämä muistetaan. Eikä sekään tule yllätyksenä, ettei kukaan ole vieläkään rahoja saanut.
-Niin, mutta sinä sanoit, että sinun sisko ja mummo on kuulleet oikean kummituksen
-Eiiiiii….Se oli vitsi.
-Ja joku perheessä voi pitää jotain ääntä. Vaikka yöllä. Ja muut sitten luulee, että se on kummitus.
-Niin kuin Viirussa ja Pesosessa, kun ne teki sitä kettuansaa…(hilpeä kuvaus lastenkirjan toilailusta saa kaikki nauramaan)
-Uskotteko tätä. Autossa liikkui vaihdekeppi itsestään. Minä vaan pelasin, enkä huomannut mitään.
-En usko (*monta)
Sovitaan siis, että netistä ei lasten kannata katsoa ihan kaikkea, eikä ainakaan uskoa todeksi. Ja jos joku asia mietityttää tai pelottaa, niin ainaa pitää kysyä aikuiselta.
Iltapäivällä aloitamme uuden projektin. Kirjasto on lahjoittanut meille laatikollisen eri syistä käytöstä poistettua materiaalia, jotka levitämme tyhjälle lattialle. Jokainen valitsee jonkun hylyn ja alkaa etsiä syytä tuomiolle.
-Tämä on ihan revennyt
-Tässä on sivuja irti ja nämäkin (kannet)
-Tähän on sutattu
-Tässä on reikä!
-Tästä puuttuu näitä (luukkukirjasta kurkistusluukkuja)
Mutta suurin ällistys eskareille on se, kuinka kirjaston cd-levystä voi puuttua pala ja kannetkin ovat ihan hajalla. Toisessa levyssä taas on halkeama ja kamalasti naarmuja. Ja yhdestä äänikirjasta on kadonnutyt koko levy!
-Nämä ei ole kyllä ainakaan meidän lainaamia
Totta, täti uskoo juuri niin. Mutta mitäs me sitten voisimme tehdä näillä hylätyillä, kun on kierrätyksen kuukausikin…
-Keksitään sellainen tarina, jossa on lohikäärme, joka vie kirjoja tulivuoreen ja ne palaa poroksi!
-Vois olla sellainen tyttö, jonka kaikki kirjastosta lainaamat kirjat muuttuisivat yöllä rikkinäisiksi
-Se kirja voisi olla laivassa ja sitten tulisi myrsky ja hirveä aalto ja se kirja painuisi pohjaan
-Voitaisiin tehdä sellainen opetusvideo, että ensin kuvataan, vaikka rikkinäistä kirjaa ja siihen tulisi rastit päälle. Ja sitten kuvattaisiin miten pitää ja tulisi oikeinmerkki.
-Sen voisi sitten ladata nettiin!
-Tai….
No niin, projekti on selvästi polkaistu liikkeelle ja intoa on ilmassa isosti. Vielä ehditään pohtia päähenkilö ja hatara runkoidea itse tarinallekin, mutta sitten on jo aika rientää koulutakseille.
-Hei. Valitse itsellesi yksi näistä poistoista ja kootaan sen ympärille jokaisen oma idea. Sopiiko?
Huis vain, risat ja rämät kuin suuretkin aarteen. Tällä sitä saattaa irrota vielä ”Jussikka”-patsas…
V&I lapsien mielikuvituksesta kumpuavaa luomisen mahtavuutta fiilistellen Heidi
Ruokana juustoinenbroilerkeitto, perunarieska, juusto ja kurkku