”Tervetuloa avaruusseikkailu 2018:lle”, toivottaa avaruuskarhu Juri Murina eskarille saapuville matkaajille. Ensin tietysti pitää avata aamu, mutta eihän siitä meinaa tulla mitään, kun sijaisopettaja ei ole ihan kartalla meiningistä..
-Sinun pitää sanoa kuiskata ne sanat
-Sanat? Jaaha. (aurinko, Pegasos, Venus…)
-Ei! Kun näin, että vuosi ja silleen.
Onpa hyvä, että eskareilla on aamutuokiotauluhallussa, niin päästään joutuisasti matkaan. Tai siis hakemaan netistä tähtikuviokartat, sillä mihin sitä muuten tietää, että mihin mennä…
–Minä asun täällä. Ison karhun tähtikuviossa. Tuo hännänkärki, se on minun koti.
-Onko siellä minulle kuviota?
On tietysti! Tähtikuvioitahan on avaruudessa, vaikka muille jakaa. Löydämme omansa stetsonpäiselle ajomiehelle, pegasoskaksosille, isolle koiralle, kassiopeijan ihanille prinsessoille, lohikäärmeen tähtikuvio avaruusoloille ja merisosvolle… Sitten vaan matkustajat ja tarpeelliset matkatavarat sisään Jurin avaruusaluksen sisäänmenoputkesta ja matkaan. Ja tietysti muistetaan varoa aurinkoa.
On mukavaa, kun koko ryhmä nauttii yhdessä leikkimisestä. Joskus alkuunpääsyyn kaivataan hiukan aikuisen apua ja heittäytymistä, mutta aika nopeasti ryhmä alkaa kantaa omaa tarinaansa. Niin kuin tänäänkin. Ensimmäisellä planeetalla ollaan vielä vähän ihmeissään, mutta seuraavalla jo ilmassa on hauskoja ideoita
-Täällä Pegasoksella on aina rauhallista. Ja saa jutella vaan ihan hiljaa
-Minä olen ostanut kaikki nämä minun kodin lasitavarat kirpputorilta. Se on siellä myrsyisessä paikassa. Ne on kristallia.
-Ai Neptunuksella?
-Juu. Semmoisessa hallissa.
Lennetään taas ja saavutaan Karhunvartijan tähtikuvioon, jonne Juri Murinalla ei ole asiaa. Jätetään karhu siis tässä kohtaa kyydistä ja luvataan hakea paluumatkalla. Seuraavaksi vuorossa on Ajomiehen tähtikuvio, jolla ei sitten saa kuin juosta tai hyppiä. Ja avaruusolioitakin pitää varoa. Ja meteoriitteja heittää vastapläjäyksillä. Paitsi yksisarviset saavat lentää, koska niillä on siivet.
Leikki aaltoilee ja saa sisäänsä uusia muotoja, kun osa haluaa rakentaa avaruusalukseen keittiön, joku viipyä omalla kotiplaneetallaan ja toiset taas vaania avaruusolioita. Hyvä, pääasia, että kaikilla on rooli ja kivaa. Välissä käydään syömässä Leenan planeetalla ja hoidetaan kioskihommat, sitten taas mennään. Pitäähän jokaisen tähtikuvioissa ehtiä vierailemaan.
”Haloo. Avaruusmatkailijat huomio.”, kutsuu Juri Murina ja pyytää pienoista apua: Heidille pitäisi videoida pinei tiedonanto, etä kuinka reissu on sujunut. Muuten jää sijaisopelta palkka saamatta. Tabletti siis kuvaamaan ja mahtavaa; ihan jokainen reissaaja mainitsee jotain, mitä on avaruudessa nähnyt. On Jurin vuoro olla vieraanvarainen: jääköntti Neptunuksesta (vaniljajäätelöä purkissa), sinistä Saturnuksenrengastököttiä (Suomi 100 sokerimassaa) ja yksi tulivuoren laavakivi Venuksesta (puolikas pihlajanmarja karkki). Niillä pitäisi jokaisen selvitä maahan asti. Niin ja tietysti pitää olla matkamuisto kotiinviemisiksi, mutta koska avaruudessa ei ole kauppoja, tarjolla on vain karhua vastaan leijailleita ”avaruusromuja” (kinderyllätyksiä vuosien varrelta), joista jokainen voi valita omansa.
-Tämän nimi on täsät eteenpäin Doraemon (ihastunut huokaus)
-Minä toivon heti seuraavalla kerralla uusia naamiaisia.
-Ai missä?
-Parlamentissa. Uusia avaruusnaamiaisia.
-Ei avaruus, kun mennään johonkin muualle.
-Tuletko sinäkin sitten Juri Murina?
-Jaa jaa, saa nähdä. Sitä ei koskaan tiedä, että kuka sitä tänne sijaiseksi joutuu, kun se Heidi on niin kamalan herkkä kaikille vaihteluille. Tänäänkin avaruushuimaus…ai jai jai….oli ihan mahdoton tauti….
V&I lennokkaasta päivästä naamiaisporukkaa kiittäen Heidi
Ruokana palapaisti, perunat, salaatti ja sekaleipä