-Ketut ja kanat!
Päivän jumppasalitoiveleikistä ollaan harvinaisen yksimielisiä. Ja vähintään yhtä mieleinen on päivän uusikin leikki: lipunryöstö, jossa joukkueiden pitää osata tehdä yhteistyötä.
-Vartioi sinä, minä pelastan
Jo muutaman kierroksen jälkeen eskarit jo hahmottavat tilannetta ja neuvottelevat taktiikasta. Myös roolitukset alkavat selvitä; joku yrittää aina vain uhkarohkeasti läpi ja päätyy vankilaan, joku ei mene rajaviivan yli vastustajan puolelle ollenkaan ja joku ottaa tehtäväkseen pelastamisoperaatioihin keskittymisen. Hyvin toimii ja kaikilla on kivaa!
Iltapäivällä aloitimme valmistautumisen perjantain Orinoro-reissuun katsomalla tietokoneelta pienen esittelyvideon paikasta, miettimällä mukaan tarvittavat tavarat sekä kertailemalla turvallisuussäännöt.
-Laitatko sinä nämä kaikki jutut siihen postiin?
-Joo, minä laitan kaikki tiedoksi kotiin.
-Huh. Hyvä.
Kaksi tärkeintä kuitenkin pistetään muistiin ihan oman päähän: 1) Näen aina aikuisen 2)Kun pilli soi, jalat pysähtyvät heti. Ja vielä yksi ”läksykin” napsahtaa.
-Laitappa mukaan lähtevä lelu tänään kotona tyhjää reppuun ja kokeile jaksatko sen kantaa. Koko päivän.
-Minä jaksan,vaikka sata
Täti avaa jo suunsa, mutta eskarikaveri ehtii ensin:” Muistappaa lammastarina”. Aivan, ruokailussa juttelimme tänään taas liioittelusta ja narraamisesta, jolloin kerrotuksi tuli myös tarina kyläläisiä turhaan apuun juoksuttaneesta lammaspaimenesta, jonka lopulta sitten susi söi suihinsa.
-Niin. Jos aina narraa muita, niin sitten ei kukaan enää usko.
Juurikin näin. Yhdessä joka päivä kasvaen.
V&I Heidi
Ruokana makaroonilaatikko ja punakaalisalaatti