Tänään oli hieno päivä. Hommat ja tekemiset sujuivat juuri niin kuin on sovittu, joten kk-merkkihän siitä napsahti. Ja mikä parasta, se tuli kaikille yllätyksenä.
-Nyt on jo seitsemän
-Montako puuttuu?
-Nuo vaan…1,2,3,4,5
Viisi merkkiä, sen verran on matkaa mukavuustuntiin.
Aamupäivän hommana tutkittiin jälleen kirjaimia ja erityisesti I:tä.
-Kuka tulisi lukemaan?
Taululla on kolme puhekuplaa: Ai Ai! Ai? Kaikki halauavat lukea ja eikä varmaankaan tule yllätyksenä, että huutomerkillä varustettu on se kaikkein suosituin, heh heh. Muutoin homma hoidetaan tutulla kaavalla eli laulelua, peilailua, maistelua, kynähommia ja läksyä.
Ulkokoilulla ollaan taas piilosta ja kylläpä osaavatkin eskarit keksiä hienoja piiloja piha-alueelta. Siinä saa etsijä olla tosiaan silmä tarkkana ja huudella äänimerkkiä kerran jos toisenkin, niin hienosti pensaikkoon ja pusikkoon ovat kaverit maastoutuneet. Juuri tästä syystä pelissämme on myös yhdessä sovittu poikkeussääntö eli pelastaa voi vain kerran. Ettei lopu leikkijöiltä ilo ja into heti alkumetreillä.
Iltapäivällä otetaan haltuun lisää Suomi 100-teemaa. Ensin tutkitaan ryhminä loppuun loput hakukonesanat, joista kaikista eskarit löytävätkin hienoja esiteltäviä kuvia: ruoka (mustikkapiirakka ja suklaa), urheilu (miesten maaotteluviesti ja Leijonajääkiekkoilijat), raha (500e seteli ja pinottain euron kolikoita), ihmiset ( miss Suomi+perintöprinsessat ja maan vanhimman kissan omistava täti) ja sauna (saunalautta ja kylpylä). Sitten tehdään omaan Suomi-neitoon sormenjälkinä tuhat järveä.
-Mun sisko sanoi, että Suomi-neidolla on ollut joskus toinenkin käsi.
-Niin. Tuollahan on. (sääkartassamme tosiaan näky myös vanhat rajat)
-Totta. Tässä vanhassa kartassa se näkyy, että ennen sotaa Suomella oli kaksi kättä ja leveämpi helma, mutta sodassa ne alueet jäivät viholliselle.
-Miksi niitä ei nyt saa takasin?
-No, sota on semmoista. Mutta siitä on jo tosi kauan. Ja aika iloisestihan neito meille huiskuttelee yhdelläkin kätösellä…
Ilmeet ovat pohtivat.
-Mutta tuolla toisessa kädessä olisi tosi paljon järviä.
Hyvä huomio. No, me liimaamme neidon mekkoon vielä paljon metsiä sekä oikean paljetin Leppävirran kohdalle.
-Helman leveimmästä kohdasta vasemmalle ja pikkuisen alas
-Se on tässä
Mahtavaa, hienosti eskarit osaavat oikean paikan hahmottaa.
-Mulla on täällä aarrearkku. (piirros noin Tampereen kohdalla)
Hyvähän se on olla kartalla merkittynä aarteitakin, sillä mistä sitä kukaan tietää, että mitä mihinkin on kätketty. Ja onhan metsäkin aarre, kuten eskarit hyvin tietävät.
-Jos ei olisi metsiä, ei olisi eläimiä
-Eikä koteja. Me asutaan ihan metsässä. Tai laidassa.
-Mekin. Ja järven laidassa. Tai lähellä.
-Ei olisi luontoikkunoita
V&I Heidi