Vain Pertti voi olla tarpeeksi rohkea ratsastamaan…koiralla. Metsässä. Joo,o, niin se oli todistettavasti tehnyt edellisenä iltana, lintukoira Nellan valjaisiin köytettynä. Ja tavannut kissan, katsellut raveja, opetellut autokouluasioita…ja ahminut banaaneja.
-Pertti! (*monta)
Tänään en voi erinäisistä salasyistä johtuen kirjoittaa paljonkaan mitään aamupäivänhommista, mutta senverran voinen kai vihjata, että sanomalehtiin ja puuromaiseen ällöttelyyn hommamme liittyivät. Ja valtavalla innolla revittiin muuta, kuin stressiä. Ha haa, siinäpä jo vihjeitä kerrakseen.
Iltapäivällä olimme puukäsitöissä, missä omat projektit alkavat olla aika lailla valmiita ja maalaamoon pukkaa lähes ruuhkaa.
-Tästä tulee poliisikoira (ei totisesti voisi otus sinisempi olla)
-Kato. (prinsessanmekko on upeasti koristemaalattu)
-Nämä on valmiit. (kissa ja kori ovat saaneet iloisenkirvavan pinnan)
-Tämä sinun laivasi tarvitsee nimen. Laivat aina kastetaan, se on sellainen tapa.
-???Paatti (päätös on nyökkäyksellä varman jämpti)
-Tästä tulee kyllä hieno (toinen pieni nikkari on silminnähden hämmentyneen ylpeä laivastaan, aiheesta)
Ja päivänpäätteeeksi on vielä Pertin luovutus taksi-Jounille yökylään. Voi päivä, miten voi eskareita jännittää. Eikä siinä edes kaikki, vaan myös taksi-Marketta on luvannut ottaa Pertin yökylään.
-Jarmo ei uskalla ottaa (hihitystä)
-Ei niin (lisää hihitystä)
No sehän on selvitettävä huomenna. On se vaan hyvä, että näidenpientenihmisten maailmassa on näin monia heittäytymiskykyisiä aikuisia…Kylätaksit rules!!
V&I Heidi